|
|
|
Keskustelualueet
Keskustelualueet
|
|
|
5 miljoonaa euroa ei riitä ? Tämän takia hyvitysmaksu uudistuu
|
|
Viestiketjuun kuuluvat käyttäjäkommentit liittyvät tähän uutiseen:
uutinen julkaistu: 17 marraskuuta, 2014
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on julkaissut virallista tietoa kulisseissa hiljaa valmistellusta hyvitysmaksu-uudistuksesta, jossa korvaus yksityisestä kopioinnista maksettaisiin suoraan valtion budjetista eikä tallennusmedioiden myynnin kautta.
OKM toteaa hyvitysmaksun määrän olleen vielä viime vuosikymmenellä suunnilleen 12 miljoonaa euroa, mutta tilityssummat ovat laskeneet nopeasti ... [ lue koko uutinen ]
Lue uutisartikkeli kokonaisuudessaan ennen kuin kommentoit aihetta.
|
|
Lumikki
Senior Member
|
20. marraskuuta 2014 @ 14:48 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
Uudet talennusmediat ovat tosiaan hyvitysmaksun kannalta ongelma, enään ei toimi vanha idea että kerätään maksu tallennusmedian mukana.
Poimin tämän lauseen kun se kuvaa hyvin ongelmaa. Et tunnu kyseenalaistavan sitä olenkaan että tulisiko näistä medioista kerätä sitä hyvitysmaksua. Sinä vain oletat että Tekijäoikeustaholla on joku oikeus kerätä näistä medioista hyvitysmaksua.
PS: Tekijäoikeuslaissa ei muuten lue että kaikki tekijäoikeuden alaiset tallennukset ovat hyvitysmaksun piirissä. Tekijäoikeuslaissa lukee että kuluttajalla on oikeus kopioida tekijäoikeuden alaista materiaali omana käyttöön jos sitä ei ole vahvasti suojattu. Hyvitysmaksua siis peritään tekijäoikeudenalaisesta materiaalista jota voi kopioida, koska niistä mahdollisista kopiosta ei ole maksettu tekijäoikeusmaksua.
Hyvitysmaksua EI SAISI periä sellaisesta materiaalista joka on vahvasti suojattu kopiointi vastaan (tällöin sitä ei edes saa lain mukaan kopioida) tai se materiaali ei ole tekijäoikeuden alaista. Huomaa että esimerkiksi stream media joka on kopiosuojattua ei kuulu hyvitysmaksun piiriin, esimerkiksi Netflix. Hyvitysmaksua ei myöskään saisi periä talleenteesta jota ei voi kopioida ja kuluttaja on siitä jo maksanut tekijäoikeusmaksun, esimerkiksi kopiosuojattu ostettu elokuva (DVD, Blu-ray, digitaalinen kopiosuojattu verkkomyynti).
Lainaus:
Uskon että jatkossa myös fyysisiä esineitä kaupataan samaan tyyliin.
Vaikea sanoa tapahtuuko näin, mutta jos näin tapahtuisi niin se olisi meidän sivystysyhteiskunnan loppu.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 20. marraskuuta 2014 @ 15:26
|
|
Lumikki
Senior Member
|
20. marraskuuta 2014 @ 20:46 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
Uusien tallennusmedioinkanssa on ongelma kerätä sitä hyvitysmaksua, koska niitä käytetään moneen muuhunkin käyttöön, jolloin maksu ei kohdistuisi yksinomaan kopiointikäyttöön.
Totta mutta osa niistä uusista medioista on sellaista että niissä ei ole hyvitysmaksun perustaa eli mistä sitä keräisi. Vanhoissa media tekniikoissa ja formaateissa on kopiointi mahdollisuus, mutta uusimmissa sitä ei enää yleensä ole.
Lainaus:
Hyvitysmaksu nykyään kerätään mediasta jota käytetää kopiointiin.
Lisään vielä tähän selvennykseksi että sitä kerätään mediasta johon sitä mediaa kopioidaan. Riippumatta siitä onko se kopioitu asia edes hyvitysmaksun alaista mediaa.
Lainaus:
Kohtuullista hyvitystä miettiessä pitää huomioida kuinka paljon teknistä kopiointisuojausta on käytetty.
Niinhän sitä pitäisi ja vielä ennakoida mikä tulee olemaan tulevaisuudessa teknisen kopiosuojausten käyttö. Ainakin mihin nykyinen suunta antaa viitteitä niin lähes kaikki tekijäoikeuksien alaiset uudet media järjestelmät näyttää olevan kopiosuojattuja. Josta johtuen koko hyvitysmaksu alkaa menettää koko perustansa, jos tekijäoikeuden omistajat eivät muuta suhtautumistaa asiaan eli DRM:n käyttöön. Eikä tämä tunnu mahdolliselta koska he tuntuvat pelkäävän väärinkäyttöjä enemmän kuin sitä että asiat eivät toimi maksaville kuluttajille.
Lainaus:
Jatkossa jos hyvitysmaksun kerääminen lopetataan mediasta, tuollakaan ole enään väliä miettiessä jonkin median hyvitymaksun suuruutta.
Ehkä näin mutta ei sille verollekkaan ole mitään perustaa jos koko hyvitysmaksun perusta on kuollut teknisten suojausten eli DRM takia. Tällöin viihdeteollisuus joutuu ottamaan koko rahansa tuotteidensa myynnistä kuten kaikki muutkin teollisuudenalat tekee.
Lainaus:
Varmaan vaikuttaa, se kuinkapaljon vaikuttaa riippuu siitä kuinka tekijöiden oikeusia kyetään suojeleen myös muussakin kuin ääni ja kuvateoksissa. Eli ei välttämättä loppu.
Tarkoitan että sinä puhut tekijöiden suojelemiselta kansan toimilta, kun taas minä kysyn että kuka suojelee kansaa tekijäoikeuksien toimilta.
Eli siltä että tekijäoikeuksien nimissä tunkeudutaan ihmisten yksityisyyksien sisälle ja poistetaan ihmisten vapaus tehdä yksityisyydessä asioita jotka eivät oikeasti kuullu muille ihmisille. Nykyään yritysten on tapana käyttää teorettisia taloudellisia häviöitä tekosyynnä rahastaa ihmisten yksityisistä toimista, joita se ei edes oikeasti voi valvoa. Kyse on myös siitä että onko yrityksellä oikeus tunkeutua ihmisten yksityisyyden sisälle pelkästää omien taloudellisten voittojen maksimoinnin takia. Minusta tämä on ratkaiseva kysymys kun puhutaan yhteiskunnan hyvinvoinnista. Kyse on ihan ihmisten perusoikeuksista vastaan yritysten liiketaloudelliset tarpeet. Jos katsotaan että yristysten liiketaloudelliset tarpeet ylittää ihmisten yksityisyyden eli kotirauhan niin silloin me olemme todella hukassa ja vaarallisella tiellä. Koska tällöin alamme määrätä että mitä asioita ihmiset saa tehdä kotona omassa yksityisyydessään, perustuen puhtaasti yksityisten yritysten liiketaloudellisiin tarpeisiin. Tähän asti laki puuttuu ihmisten yksityisiin asioihin kotona vain äärimmäisissä tapauksissa joissa ihmishenki on kyseessä. Mutta tekijäoikeuskäsite tekee koko asiasta taloudellisen vain ja ainostaan vähemistön tarpeita palvellen, koko muun kansan hyvinvoinnin kustannuksella.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 20. marraskuuta 2014 @ 22:24
|
|
Lumikki
Senior Member
|
21. marraskuuta 2014 @ 11:18 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
Se on kuitenkin aika mahdollista että fyysisesten esineiden valmistaminen tulee muuttumaan radikaalisti.
Se voi vaikuttaa suuresti nykyisenkaltaisen ns pohjoismaisen hyvinvointivaltio jatkuvuuteen.
Ja kyllä se vaikuttaa ns nykyisen sivistyneen yhteiskunnan tulevaisuuteen.
Totta, esimerkiksi 3D-tulostimen tulo koteihin. Jolloin fyysisiä asioita valmistetaan yhtä helposti kuin digitaalisia.
Mutta sama kysymys kuuluu tässäkin, kuka huolehtii KOKO yhteiskunnan kansan hyvinvoinnista, myös niiden ihmisten jotka eivät ole näitä etuoikeutettuja tekijöitä. Jos tehdään lakeja ja järjestelmiä vain itsekkäistä oman edun tavoittelun näkökulmista kaikkien muiden kansalaisten kustannuksella niin sillä on vakavat seuraukset kaikkien kansalaisten hyvinvointiin yhteiskunnassa kun teknologia kehittyy tarpeeksi pitkälle. Digitaalinen viihde on päässyt tässä asiassa kuin koira veräjästä, koska viihteen merkitys ihmisten peruselämän tarpeisiin on hyvin pieni. Mutta joidenkin fyysisten tuotteiden merkitys voi olla yhteiskunnan hyvinvoinnille katastrofaalinen jos asioita ei tehdä oikein eli koko yhteiskunnan hyvinvointia ajatelleen. On naivia kuvitella että jotkut tekijäoikeudenomistajien itsekkäät ahneet liiketaloudelliset ajattelumallit ovat joku tulevaisuus, sillä niillä ei ole yhteiskunnallisesti minkäänlaista tulevaisuuutta.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 21. marraskuuta 2014 @ 11:37
|
|
Lumikki
Senior Member
|
21. marraskuuta 2014 @ 12:48 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
Sanotaan että meidän nykyinen hyvointi on perustunut mm. osaamiseen, koulutukseen, ja sen hyödyntämiseen. eli teemme sitä. Jos menetämme sen arvon, niin mitä jää jäljelle ?
Muutenkin on täysi työ pärjätä, mutta jos tekijöiden työlle ei ole suojaa, niin lirissä ollaan, heidän varassa jotka kaivat maasta tai kasvattavat raaka-ainetta "tulostimiin". Tosin miksi maksaa kasvattajile ja mainareille, jos ei kehittäjillekkään.
Se varmaan yksinäköntä tavoitteesta ja hidastaisi pelättyä kehitystäkin.
Tottakai kaikista pitää huolehtia, myös tekijöistä, mutta ei koskaan koko muun kansan hyvinvoinnin kustannuksella. Yhteiskunta muuttuu mutta se vaatii että me ihmiset myös muutumme tai muuten me vain toistamme samaa historiaa eli kun kansaa sorretaan riittävästi syntyy vallankumous sota joka aloittaa kiertokulun uudestaan. Ihminen tulisi opi että yhteiskunnan hyvinvointi pitää saavuttaa kaikille sen kansalaisille, eikä vain joillekin etuoikeututulle vähemmistölle. Koska ilman koko kansan hyvinvointia mikään ei tule toimimaan pitemmällä tähtäimellä.
Kyse ei ole teknologian pelosta vaan teknologian kehtyksenkiertoa nopeuttavasta väistämättömästä seurauksesta. Ilman että yhteiskunnalliset rakenteet ovat valmiita uusiin teknologioihin mikään ei tule toimimaan. Jopa tekijät korvautuu jossain vaiheessa kun teknologia kehittyy riittävästi ja AI alkaa tehdä jopa heidän osuuden. Kaikesta ihmisen työstä tulee käsitteenä "obsolite". Kyse on yhteiskunnallisesta rakenteista eli soveltuuko ne uuden teknologian kehitykseen niin että se tukee koko yhteiskunnan hyvinvointia vai tuhoaako se yhteiskunnan hyvinvoinnin ja johtaa sotaan.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 21. marraskuuta 2014 @ 12:56
|
|
Lumikki
Senior Member
|
21. marraskuuta 2014 @ 12:59 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
Alkaa tuleen mieleen haikailu jonkin Neuvostoliitti systeemin perään, ne kokeili kymmeniä vuosia, ja ei nekään kauniit ajatukset ei oikein siinä toteutuksessa toimeent. Ja joillain sielläkin oli sitten reilusti enemmän.
Tehdään yhdessä ilman muita kannustimia toimii joissain pienissä yhteisöissä, no niissäkin tuppaa olemaan niin että jollain on enemmän.
Kannustimien olemassa ole ei tarkota että niiden pitisi olla yhteisönkannalta huonot.
Kyse ei ole jostain valtion omistamasta sosialismista vaan siitä että teknoginen kehitys ajaa ohi nykyiset yhteiskunnalliset rakenteet. Eli ihmisen työstä tulee käsitteenä vanhanaikainen koska sitä ei enää tarvita kun "robotit, teköälyt, automaatiot" tekevät kaiken tarvittavan työn. Kyse on miten se hyvinvointi jakautuu yhteiskunnassa. Jos pyrimme luomaa äärimmäiseen eriarvoisuuteen eliitti ihmisten ja köyhien paratiisin niin sillä ei pitemmän päälle ole koskaan tulevaisuutta. Jo ihmiskunnan historia osoittaa sen, kaikineen vallankumous sotineen.
Olemme kuitenkin siirtyneet aika kauas varsinaisesta uutisen aiheesta, joten eikö tämä jo riitä.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 21. marraskuuta 2014 @ 13:12
|
|
Mainos
|
|
|
|
Lumikki
Senior Member
|
21. marraskuuta 2014 @ 13:20 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
Jos valmistamisen tarjoama suoja ja tekeminen katoaa, niin millä sitä hyvinvointia ajattelit tänne luoda ?
Oikea kysymys ei ole tämä.
Vaan että mitä teet kun kaikki työ katoaa, myös suunnittelu? Miten aiot taata kaikkien ihmisten hyvinvoinnin, jos perusta on vain suojella jäljellä olevia tekijöitä? Koska jopa se tekijöiden joukko supistuu joka päivä aina vain pienemmäksi, johtuen teknologisesta kehityksestä. Ajattele asioiden seurauksia eikä vain tämän päivän tilannetta.
Minulla ei ole ratkaisua maailman asioihin, mutta sen tiedän että ahneella itsekkyydellä joka lisää eriarvoisuutta sitä ei ratkaista, koska se äärimmäinen eriarvoisuus on syy miksi olemme ongelmissa. Raha keskittyy yhä nopeammassa määrin isoihin yhtiöihin. Eikä itsenäiset yhtiöt huolehdi yhteiskunnan KOKO kansasta, se on valtion tehtävä. Mutta valtio ei siihen pysty jos sillä ei ole rahaa joka tulee yhteiskunnan kansalasten työstä. Enää ei riitä että suojellaan jäljellä olevaa työtä vaan pitää ajatella miten saammme ylläpidettyä koko kansan hyvinvointia myös silloin kun VALTIOLLA ei ole riittävästi työtä tekeviä ihmisiä.
Ajatus että suojellaan vain jäljellä olevia tekijöitä ei ole mikään ratkaisu, kun valtiolla on koko kansa huolehdittavana.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 22. marraskuuta 2014 @ 12:11
|
|
