Yle Uutisille puhuneet suomalaisten korkeakoulujen edustajat pitävät Liikenne- ja viestintäministeriön arvioita ja suunnitelmia 4G-verkkojen yleistymisestä liian optimistisina. Myös puheet jopa 50 megabitin sekuntinopeuksista saavat asiantuntijat epäileviksi.
LVM ilmoitti maaliskuun lopussa, että hallitus aikoo järjestää 800 MHz:n taajuudella toimivien 4G-verkkojen taajuuksista huutokaupan ... [ lue koko uutinen ]
Lue uutisartikkeli kokonaisuudessaan ennen kuin kommentoit aihetta.
LTEn virrankulutuksen lisäksi kuluttajia harhauttaa hieman se miten 4G nimitystä käytetään. Hyvänä esimerkkinä New iPad, jonka 4G ei toimikaan suomalaisilla operaattoreilla.
LTE lupaa nopeutta, mutta tavallinen kuluttaja käyttää yhä 3G:stä halvinta 384 kbps nopeutta, koska hinnat ovat kovat. Lisäksi käytettäessä nopeampaa yhteysnopeutta on operaattoreilla limitit datansiirrolle portaittain suhteessa hintaan, esim. 5 Gt, 10 Gt jne.
LTEn vaiettu ominaisuus katkaista yhteys mikäli peittoalueelta siirrytäänkin 4G:stä 3G:ään on myös LTE:n leviämistä hidastava piirre. Ongelma lienee osin jo ratkaistu, mutta mainitaanko tästä ensimmäisten päätelaitteiden spekseissä?
Useat matkapuhelimen käyttäjät olisivat tyytyväisiä mikäli nykyisen 3G:n hinnat tulisivat alas ja voisivat käyttää vaikkapa 2 Mbps yhteyttä 384 kbps sijaan. LTEn "50 Mbps" nopeus voisi olla aika suolaisesti hinnoiteltu.
Kuka siellä löpisee asiantuntijana .384 nopeuksista, ja minun täytyy varmaan käydä sukupuolenvaihtoleikkauksessa, jos mummoksi aletaan kutsumaan.
Proffalle sanoisin, että onhan tavallisen paikoilleen jäsähtänyt henkilö. Eräs poliitikko kertoi, että langallinen, siis valokuitusysteemi maksas yli 2000 euroa per talous, eikö siten olisi viisainta käyttää ja kehittää uusia järjestelmiä. Ymmärrän, että mikäli kaupungeissa tuhannet tenavat pelaavat läppäreillä pelejä, niin verkko ahdistuu.
Minulla on kolme mokkulaa, viimeisin Huawein LTE 4G E392, ja jo sekin nosti E1820:aan nähden nopeuksia, enkä ole vielä mitään yageja ole edes kokeillut. Nopeudet 7-8 D ja Up reilu 3, enkä edes nää yhtään valoa tukiasemista ja asun saaressa keskellä saimaata.
Täällä on niin paljon mökkejä, että jo nyt liikenne on lisääntynyt, entäs sitten kesällä? Ja monilla on nykyisin älypuhelimet...
Kuten aikoinaan, niin edelliset järjestelmät ovat aika pian uusiutuneet, vrt. NMT-GSM-Edge-3G, joten voi olettaa tämänkin yleistyvän aika pian.
Niinpä niin.
Olennaisinta olisi rakentaa runkolinjoiksi riittävä ja kunnollinen valokaapeli-verkko koko maahamme, jota sitten vuokrattaisiin noille uusillekin langattomille verkoille. Nykyiset operaattorit eivät ole kyenneet toteuttamaan asiakkaiden tarpeita, joten runkoverkko pitää rakentaa valtion toimesta, joko valtion yrityksenä tai osuuskuntana.
Runkolinjoissahan ei ole tilaa edes nykyisille käyttäjille.
Terv. OHO
7@
Minne vedettiin ja minne ei.
Voinet käydä vaikkapa lapissa tutkimassa, siis käytännössä Datanopeuksia, muuallakin kuin sisäisissä WLAN-verkoissa (100m kuuluvuus). Muistuttaisin, jotta vielä v. 2004 alkoi Lapinliitto "turvata" Dataliikennettä kuparikaapeleilla ja Digitan OFDM-radiojärjestelmällä. Monissa maailman valtioissa tehtiin toisin.
9@
>Muistuttaisin, jotta vielä v. 2004 alkoi Lapinliitto "turvata"
>Dataliikennettä kuparikaapeleilla ja Digitan
>OFDM-radiojärjestelmällä.
Liittyy miten asiaan ?
2004 päätetyt kuparikaapeleihin perustuvat laajakaistat purettiin jo kolmen vuoden päästä.
Lapin liitto halusi ja sai 450MHz:n alueelle Digitan ofdm-tekniikan. CDMA450-verkko rakennettiin kuitenkin muihin maihin mm. lähialueellemme ja kauemmas maailmalle.
Nythän ofdm tekniikan 450-verkko on myyty, koska siihen ei mm. saa uusia ohjelmia, eikä se kyllä pelaakaan niin kuin pitäisi. Ko. verkon ostaja vaihtaa cdma-tekniikkaan.
Lopetan tältä erää kirjoittelun tästä aiheesta, koska joutuisin näköjään vastailemaan koko ajan kuviteltuun todellisuuteen perustuviin väitteisiin.
Ps. kyllä valokaapeliverkotkin ovat menneet poikki, koska ei ole noudatettu turvallisen rakentamisen periaatteita, ei niissä ole kulkenut Data eikä muukaan. Ammattitaito ei ole riittänyt valokaapelireittien rakentamiseen esim. ympyräperiaatteella, joilla voisi turvata liikenteen vikojen sattuessa.
