Yhdysvaltojen kansalliselle turvallisuuspalvelulle ylläpitäjänä toimineen Edward Snowdenin paljastusten jälkeen NSA on nyt vähentämässä vastaavassa työssä olevia jopa 90 prosenttia, kertoo Reuters.
Asian varmisti NSA:n johtaja Keith Alexander. Toimenpiteen tarkoituksena on vähentää niiden ihmisten määrää, joilla on pääsy salaisiin tiedustelutietoihin. Tähän asti ylläpitäjiä on ollut töissä noin tuhat.
... [ lue koko uutinen ]
Lue uutisartikkeli kokonaisuudessaan ennen kuin kommentoit aihetta.
Se että väärät ihmiset eivät pääse käsiksi salaiseen tietoon vai se että valtion tekemät rikokset (salaisuudet) eivät tulisi julkisuuteen?
Koska ainakin Edward Snowden tapauksessa ei ole paljastettu mitään muuta kuin valtion tekemiä rikoksia muita ihmisiä ja valtioita kohtaan eli siinä ei ole missään vaiheessa paljastettu itse tietoa jota kerätään ihmisistä.
Joten tarkoitus tuntuu olevan parantaa turvallisuutta jotta valtio voisi jatkaa rikoksien tekoa.
Tässä mielenkiintoinen haastattelu aiheeseen liittyen. Kuten huomaatte, Usa ei ole lainkaan ainoa joka tällaista toimintaa harjoittaa.
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Voima.fi: Kysymys: Miksi vain Yhdysvaltoja parjataan?
Vastaus: Koska liittolaiset, eli meille tutut ja läheiset maat, muodostavat pahimman uhkan.
Yhdysvallat ei ole digitaalisen valvonnan ainoa jättiläinen. Etenkin Kiina ja Venäjä kykenevät kovan tason vakoiluun. Suomalaiset eivät kuitenkaan juuri käytä kiinalaisia ja venäläisiä palveluita tai tietoliikenneinfrastruktuuria, joten vakoilu vaatii näiltä mailta enemmän vaivannäköä kuin Yhdysvalloilta.
Välillä kannattaisi suunnata katse lähemmäs. Kun kesän alussa uutisoitiin Yhdysvaltain viranomaisten keränneen tavallisten kansalaisten puheluiden metatietoja Verizon-puhelinoperaattorin kautta, harva suomalainen tiedotusväline hoksasi mainita, että EU:ssa tismalleen sama käytäntö kirjattiin lakiin jo vuonna 2006 ? se on siis käytössä Suomessakin. Hollannin puolestaan väitetään nauhoittavan kaikki maassa soitetut kännykkäpuhelut.
Periaatteessa kaikki ne valtiot, joiden kautta kulkee merkittäviä tietoliikennekaapeleita, pääsevät halutessaan osille tietobakkanaalista.
Meidän nurkillamme tällainen digitaalisen geopolitiikan pikkujätti on Ruotsi, jossa vuonna 2008 säädetty FRA-laki sallii maan viranomaisten valvoa maan kautta kulkevaa puhelin- ja internetviestintää. Valvontaan ei tarvita oikeusistuimen lupaa.
Valtaosa suomalaisten sähköisestä viestinnästä ? vaikka se tapahtuisi kahden suomalaisen osapuolen välillä ? kulkee Ruotsin läpi.
Toukokuussa Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt avasi Tukholman internetfoorumin. Yleisökysymyksessä Bildtiä kovisteltiin FRA-lain vaikutuksesta kansalaisten perusoikeuksiin. ?Ei ole kysymys Ruotsin kansalaisista?, Bildt puolustautui.
?Valvomme vain ulkomaalaisten viestintää.?
Kysymys: Entä jos minulla ei ole mitään salattavaa?
Vastaus: Hallituksellasi ja yliopistollasi pitäisi olla.
Valvontateknologian puolustajat vetoavat terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen taisteluun. Arvostelijat huomauttavat, että samoja välineitä käytetään demokraattisten oppositioliikkeiden nujertamiseen. Mukavuudenhaluiset kuluttajat sanovat, ettei mikään näistä seikoista koske heitä.
Kaikki kolme näkevät vain osan kuvasta.
Jos olisin Barack Obama tai Xi Jinping, terroristien ja toisinajattelijoiden puhelinkuuntelu olisi minulle sormiharjoittelua. Pyytäisin urkkijoitani keskittymään kauppaneuvotteluihin, liikesalaisuuksiin, puolustusministeriöihin, tutkimuslaitoksiin ja valtionpäämiesten henkilökohtaisiin hairahduksiin. Pääsy kilpailijoiden salaisuuksien äärelle on kuin lupa painaa rahaa.
Mutta hei, onhan ilmainen palvelintila kätevää! Se houkuttaa niitäkin suomalaisia, joilla luulisi olevan oikeita salaisuuksia varjeltavanaan.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja jatkaa Hotmail-sähköpostin käyttöä. Helsingin yliopisto kiiruhtaa siirtämään yliopistolaisten koko sähköisen elämän yhdysvaltalaiselle palvelimelle.
Varmaankin ne, jotka menettävät oikeutensa aikovat jakaa kaikki mahdolliset tiedot mahdollisimman nopeasti kun kerran heiltä vedettiin oikeudet. Enpä vaan tiedä. Hyvä ja huono idea.
