|
|
|
Keskustelualueet
Keskustelualueet
|
|
|
tietokone maadoittamattomassa pistorasiassa
|
|
|
BforeDusk
AfterDawn Addict
|
5. elokuuta 2009 @ 13:11 |
Linkki tähän viestiin
|
Vaara on siinä, että huoneessa olevista maadoittamattomissa pistorasioissa, jos on kytkettynä yksinkin laite jossa on pienikin johtava kosketuskohta, ruuvi tms.
Tuohon laitteeseen jos tulee eriste vika = jännite siihen johtavaan osaan, sulake ei pala, ja kun kosket siihen ja yhteenkin maadoitettuun laitteeseen, ZAP-ZAP, hengenlähtö vaarana.
Maadoittamaton rasia on sallittu tilassa jossa lattia on "johtamaton".
Eristeviallinen laite lävyttää sormille, koska ihmisen biologinen kondensaattori täyttyy, mutta se ei aiheuta jatkuvaa tappavaa virtaa kehon läpi (sydämen läpi).
Joka syntyy jos tuot siihen läheelle sähkömaan, suojamaan toisesta huoneesta.
Sydänkammio värinä on tosi pienellä säkällä mahdollinen tommoisessa johtamattomassa tilassakin "pikku tällistä".
Useimmiten ne kuolemat on kattolamppua ruuvatessa sen "pikku tällin" aiheuttaman pelästymisen seurauksena putoaminen sieltä tikkailta.
t0p1 Toi maadoitettu jatkojohto eteisestä, kun kytket huoneesta pois (maadoittamattomista rasioista huoneessa) kaikki muut kuin suojaeristetyt laitteet , niin vaara on ohi.
(Etkä sitten vuole maadoittamattoman, peruseristetyn laitteen tulppaa niin, että menee sun jatkojohtoon.)
Kyseinen virittely on sähkömääräysten ja lakien vastainen kuitenkin. EI SUOSITELLA.
EU:n myötä Suomessakin on nykyään ilmeisesti luvallista tehdä nollaus rasiassa.
Sen riski on todella se, jos nollajohto katkeaa jossain, matkalla sähkölaitokselle, niin virta yrittää kiertää rasian nollauksen kautta ja laitteen runkoa pitkin johonkin => Laitteen kuori on jännitteellinen toimivassakin laitteessa. (Laitteethan lopettaa toimintansa tuolloin. Lasten yövalo tms. watin lamppu kertomaan katkesiko nolla = älä koske metallirunkoihin. Tai katkaisijallinen jatkojohto kokoajan ON asenossa, eli hohtolamppu kertoo kiertääkö virtaska.)
Luvanvaraista homma rasiassa nollauksen tekeminen, ei jokamiehen oikeus.
Sähköasentaja paikalle ja miettimään mieluummin sähkötaulusta asti kunnon suojamaan veto pistorasioille.
Lainaus:
ok, no mistäs tiedän että onko nollaus tehty? voiko siihen silloin laittaa ylijännitesuojan?
Ekana, siinä seinässä on oltava suojamaadoitettu rasia. Sitten on katsottava onko siihen suojamaa ruuvin liitetty johdin. Tai yleismittarilla mitata onko 230V suojamaasta toiseen "sähköpuikulaan".
Maadoittamattomaan rasiaan kun kytkee suojamaadoitetun laitteen, niin siihen metrinkin mittaiseen suojamaahan indusoituu sähköä ja laitteen runkossa tuntee "värinää, tahmaista pintaa". Koestuskynä tai yleismitarikin näyttää siitä yllättäviä volttilukemia. Kyseisen "muuntajan" teho ei ole kummoinen, eli sähköiskua se ei aiheuta kehoon.
p.s. Aiemmin aiheena olleet omat viritykset suojamaaksi, lämpöpatteriin, vesijohtoputkiin, takapihalle saviseen maahan 10m syvä kuparitanko yms.
Sähkölaitoksen suojamaa ja toi oma suojamaa voi aiheuttaa melkoisia potentiaali eroja, monista syistä. => Paljon tinasit, paljon pilasit, viimein kolvisi kylmeni.
Osta paskaa, saat 2kk kaupan päälle.
- Zz Topelius -
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 5. elokuuta 2009 @ 13:24
|
|
akkalis
Suspended due to non-functional email address
|
5. elokuuta 2009 @ 13:14 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Eikös tuon nollauksen saa vieläkin tehdä jo olemassa oleviin maadoittamattomiin pistorasioihin, mutta uusia asennuksia tehdessä pitää sittten vetää suojamaat.
|
Member
21 tuotearviota
|
5. elokuuta 2009 @ 14:48 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti BforeDusk:
Vaara on siinä, että huoneessa olevista maadoittamattomissa pistorasioissa, jos on kytkettynä yksinkin laite jossa on pienikin johtava kosketuskohta, ruuvi tms.
Tuohon laitteeseen jos tulee eriste vika = jännite siihen johtavaan osaan, sulake ei pala, ja kun kosket siihen ja yhteenkin maadoitettuun laitteeseen, ZAP-ZAP, hengenlähtö vaarana.
Maadoittamaton rasia on sallittu tilassa jossa lattia on "johtamaton".
Eristeviallinen laite lävyttää sormille, koska ihmisen biologinen kondensaattori täyttyy, mutta se ei aiheuta jatkuvaa tappavaa virtaa kehon läpi (sydämen läpi).
Joka syntyy jos tuot siihen läheelle sähkömaan, suojamaan toisesta huoneesta.
Sydänkammio värinä on tosi pienellä säkällä mahdollinen tommoisessa johtamattomassa tilassakin "pikku tällistä".
Useimmiten ne kuolemat on kattolamppua ruuvatessa sen "pikku tällin" aiheuttaman pelästymisen seurauksena putoaminen sieltä tikkailta.
t0p1 Toi maadoitettu jatkojohto eteisestä, kun kytket huoneesta pois (maadoittamattomista rasioista huoneessa) kaikki muut kuin suojaeristetyt laitteet , niin vaara on ohi.
(Etkä sitten vuole maadoittamattoman, peruseristetyn laitteen tulppaa niin, että menee sun jatkojohtoon.)
Kyseinen virittely on sähkömääräysten ja lakien vastainen kuitenkin. EI SUOSITELLA.
EU:n myötä Suomessakin on nykyään ilmeisesti luvallista tehdä nollaus rasiassa.
Sen riski on todella se, jos nollajohto katkeaa jossain, matkalla sähkölaitokselle, niin virta yrittää kiertää rasian nollauksen kautta ja laitteen runkoa pitkin johonkin => Laitteen kuori on jännitteellinen toimivassakin laitteessa. (Laitteethan lopettaa toimintansa tuolloin. Lasten yövalo tms. watin lamppu kertomaan katkesiko nolla = älä koske metallirunkoihin. Tai katkaisijallinen jatkojohto kokoajan ON asenossa, eli hohtolamppu kertoo kiertääkö virtaska.)
Luvanvaraista homma rasiassa nollauksen tekeminen, ei jokamiehen oikeus.
Sähköasentaja paikalle ja miettimään mieluummin sähkötaulusta asti kunnon suojamaan veto pistorasioille.
Lainaus:
ok, no mistäs tiedän että onko nollaus tehty? voiko siihen silloin laittaa ylijännitesuojan?
Ekana, siinä seinässä on oltava suojamaadoitettu rasia. Sitten on katsottava onko siihen suojamaa ruuvin liitetty johdin. Tai yleismittarilla mitata onko 230V suojamaasta toiseen "sähköpuikulaan".
Maadoittamattomaan rasiaan kun kytkee suojamaadoitetun laitteen, niin siihen metrinkin mittaiseen suojamaahan indusoituu sähköä ja laitteen runkossa tuntee "värinää, tahmaista pintaa". Koestuskynä tai yleismitarikin näyttää siitä yllättäviä volttilukemia. Kyseisen "muuntajan" teho ei ole kummoinen, eli sähköiskua se ei aiheuta kehoon.
p.s. Aiemmin aiheena olleet omat viritykset suojamaaksi, lämpöpatteriin, vesijohtoputkiin, takapihalle saviseen maahan 10m syvä kuparitanko yms.
Sähkölaitoksen suojamaa ja toi oma suojamaa voi aiheuttaa melkoisia potentiaali eroja, monista syistä. => Paljon tinasit, paljon pilasit, viimein kolvisi kylmeni.
joo ok... miettisin vain, vastasitko edes kysymykseeni...
Eli siis aion pistää kaikki laitteet, joissa on maadoitukseen liittyvät metallit pistokeissa, tuohon maadoitettuun jatkojohtoon....
voisin kyllä pistää kaikkikin laitteet, mutta ajattelin että jos pistäisin nuo laitteet joissa on tuo litteä pistoke, eli maadoittamaton, maadoittamattomaan pistorasiaan...
Asus P8P67 // Intel i5 2500K @ 4.8 // Mushkin 8Gb DDR3 1600Mhz // GTX 560Ti @980MHz // 2x1TB //OCZ Vertex II 120GB // Cooler Master HAF 911// Corsair VX750W // Razer Lycosa, Carcharias, Megasoma & Imperator 4G BF3 //BenQ V2420 LED // Windows 7 Ultimate
iPhone 4 |
Senior Member
21 tuotearviota
|
5. elokuuta 2009 @ 15:27 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti BforeDusk:
EU:n myötä Suomessakin on nykyään ilmeisesti luvallista tehdä nollaus rasiassa.
Sen riski on todella se, jos nollajohto katkeaa jossain, matkalla sähkölaitokselle, niin virta yrittää kiertää rasian nollauksen kautta ja laitteen runkoa pitkin johonkin => Laitteen kuori on jännitteellinen toimivassakin laitteessa.
Hyvin väärää tietoa. Oletkos kenties joku "kotisähkömies" joka luo omat sähköteoriat? Kannattaa opetella ensin oikeaa sähköoppia ennen kuin latele niitä näitä.
Nollaus ei ole luvallista tehdä. Tämän voi lukasta uudessa sfs6000 käsikirjasta. Jos rasiat haluaa nollata on se tehtävä keskukselle asti. Eli pistorasiassa nollaus on kielletty. Tämä siksi, että jos nolla katkeaa ennen tuota rasiaa, runkoon tulee käyttöjännite. Sähkölaitoklsen "nolla" on hyvinkin lähellä, nimittäin muuntajan käämityksen tähtipisteessä ja muuntaja ei ole kaukana. Suomessa on yleisesti käytössä maasta erotettu verkko. Varsinkin kaupunkialueilla. Tilanne ei muutu mitenkään kun ajatellaan nykyaikasta nollausta joka tehdään pääkeskuksessa. Eli jos sähkölaitoksen nolla katkeaa on sama tilanne, joten se ei siitä muutu miksikään jos rasiassa nollaa.
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti BforeDusk:
Sähkölaitoksen suojamaa ja toi oma suojamaa voi aiheuttaa melkoisia potentiaali eroja, monista syistä".
Näköjään sinulla ei tosiaan ole paljoakaan hajua sähkönjakelutekniikasta. Jos et nimittäin tiennyt, "sähkölaitoksella" = nykyään jakeluverkkoyhtiö, ei ole suojamaata ollenkaan, vaan suojamaan nollaus tehdään aina kiinteistön pääkeskuksessa, jossa siis nolla ja suojamaa yhdistetään PEN johtimeksi. Tämä PEN taas puolestaan on liitetty muuntamossa muuntajan tähtipisteeseen. Suomessa kun on yleisin käytetty Dyn muuntajakytkentää, ts. Ensiö kolmiossa ja toiso tähdessä jossa siis tähtipiste.
i7 860@3,9GHz HT-off +H2O || Asus Maximus III Gene || G.Skill ripjaws DDR3 1600MHz 4x2gb || Asus GTX580 DCII || Spinpoint F3 1Tb || Cougar S700 || Antec mini P180 +Scythe kaze server || 22" HP W2207H||Win7 Professional 64-bit ||
 Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 5. elokuuta 2009 @ 15:33
|
|
BforeDusk
AfterDawn Addict
|
6. elokuuta 2009 @ 11:53 |
Linkki tähän viestiin
|
@Mushinico
Voi kiesus sentään mikä välimerkkikopulaation harjoittaja.
En mä sähkölaitoksella tarkoittanut Imatran Voimaa, Olkiluotoa jne. jakeluverkkoyhtiötä.
Tavallisella pulliaiselle asunnon seinissä menee asunnon sähköt. Sähkötaulusta eteenpäin alkaa sähkölaitos.
Asunnon ulkopuolinen kaapleointi, senhän huoltomies voi porata poikki, talokeskuksen nousukaapeleita nollan, nousevan kevin. Mitä käy jos suojamaa on nollattu siitä asuntoon päin, vaikka sähkötaulussa, suojamaakisko?
Toi nyt on tosi teoreettinen tilanne ylipäätänsä, toi rasiassakin nollaus ja sen vaarat. Idea mitä käy, jos nolla katkeaa tietystä kohtaa suojamaa syötössä ja kytkennöissä.Lainaus:
Sähkölaitoksen suojamaa ja toi oma suojamaa voi aiheuttaa melkoisia potentiaali eroja, monista syistä.
Kirjoitusvirhehän tossa on. Ei siinä mitään sähkölaitoksen suojamaata tietenkään ole. Lämpöpatteri ja vesijohtoputket voivat olla todella eri potentiaalissa kuin sähköverkon nolla johdin. Toimintasavut sieltä koneesta voi ulos pöllähtää noilla virityksillä. Se oli asian pointti.
En ole jatkuvasti perillä missä sen nollauksen saa ja missä ei saa tehdä.
Tuo vaara esimerkkini rasiassa nollauksesta.
1983 kevi piti vetää asunnon sähkötaulusta asti.
Sen jälkeen se on ainakin ollut joskus vapaampaa, saa tehdä jakorasiassa.
Ja sitä en pidä yhtään turvallisempana kuin pistorasiassa tehtyä.
@t0p1
Lituska pistoke suojaeristetyt laitteet on partakoneen kuvassa.
Ne yleensä on suojaeristettyjä.
Itse viritelty tai pingponglandiassa tehty metallirunkoinen valaisin vo olla lituskalla tulpalla. Mutta ymmärät mitä siinä käy jos tulee totaalinen eristevika.
Hyvä pelisääntö sulle on.
Vältä koskemasta samaan aikaan mitään maadoittamattomassa rasiassa olevaa sähkölaitetta ja maadoitetun laitteen runkoa.
Suhteellisen teoreettiselta pohjalta tuon edellisen kirjoitin.
Se ei ole mikään ohje kenellekkään tehdä mitään. Jonkunlainen yritys vaan, jotta ihmiset ymmärtäisivät vähän paremmin sähkön saloja ja vaaroja.
Eikö tota voida jo ala-asteella opettaa, ennen aakkosia, miksi sitä maadoitettua ja maadoittamatonta sähkölaitetta ei saa millän keinoin tuoda yhtaikaiseen kosketusetäisyyteen.
p.s. Varmaan yleismpi vika on eristevika laitteessa, rajoittamaton 230V jännite kosketeltavissa kuin nollajohtimen katkeaminen jossain.
Kun "sähköviisaat" on sallineet maadoittamatoman rasian käytön tietyssä tilassa, niin voi laskea (jos osaa) onko se vaarallisempaa tommoseen paikkaan rasiassa viritetty maadoitus, nollan katkeaminen ja sen toimivan laitteen läpi kehoon tuleva jännite ja virta.
Tilastoja ja todennäköisyys matikkaa apuna voi sitten päättää kumpaa pelkää enemmän.
Tämä on teoriallinen laskentaknoppi, ei mikään ohje toteuttaa mitään käytänössä.
Hujon viesti ilmestyi tohon alle. sitä komppaan näin:
Se on suhteellisen halpa PC:n toiminta takuu tilata asiallinen sähköliike vetämään oikein se maadoitettu sähkön syöttö.
Kokemusta on PC:n hämärästä toiminnasta maadoittamattomassa rasiassa.
Moni sähköurakointiliike sanoo: Arviointikäynti on ilmainen.
Osta paskaa, saat 2kk kaupan päälle.
- Zz Topelius -
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 6. elokuuta 2009 @ 13:17
|
|
Hujo
Suspended permanently
|
6. elokuuta 2009 @ 12:52 |
Linkki tähän viestiin
|
|
No jos talossa sähköjohdot on vedetty putkeen niin toi vaatii vain kolminapasen johdon joka vedetän sähköputkeen jousella niin saa maadoitetut pistorasiat. tulehan sinne sähköputkeen tilaa kun vedetään kaksinapaset johdot pois.
Jos taas ei ole käytetty sähköputkea niin sitten se on hankalempaa.
Sillä on näitäkin nähty että vedetty ilman sähköputkea.
Sen voi sitten vaikka vetää jalkalistassa.
tai sitten kuljettaa muovi profiilissa katonrajassa.
Voiko tietsikka koskaan toimia?
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 6. elokuuta 2009 @ 13:03
|
Member
21 tuotearviota
|
6. elokuuta 2009 @ 22:51 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti BforeDusk:
@Mushinico
Voi kiesus sentään mikä välimerkkikopulaation harjoittaja.
En mä sähkölaitoksella tarkoittanut Imatran Voimaa, Olkiluotoa jne. jakeluverkkoyhtiötä.
Tavallisella pulliaiselle asunnon seinissä menee asunnon sähköt. Sähkötaulusta eteenpäin alkaa sähkölaitos.
Asunnon ulkopuolinen kaapleointi, senhän huoltomies voi porata poikki, talokeskuksen nousukaapeleita nollan, nousevan kevin. Mitä käy jos suojamaa on nollattu siitä asuntoon päin, vaikka sähkötaulussa, suojamaakisko?
Toi nyt on tosi teoreettinen tilanne ylipäätänsä, toi rasiassakin nollaus ja sen vaarat. Idea mitä käy, jos nolla katkeaa tietystä kohtaa suojamaa syötössä ja kytkennöissä.Lainaus:
Sähkölaitoksen suojamaa ja toi oma suojamaa voi aiheuttaa melkoisia potentiaali eroja, monista syistä.
Kirjoitusvirhehän tossa on. Ei siinä mitään sähkölaitoksen suojamaata tietenkään ole. Lämpöpatteri ja vesijohtoputket voivat olla todella eri potentiaalissa kuin sähköverkon nolla johdin. Toimintasavut sieltä koneesta voi ulos pöllähtää noilla virityksillä. Se oli asian pointti.
En ole jatkuvasti perillä missä sen nollauksen saa ja missä ei saa tehdä.
Tuo vaara esimerkkini rasiassa nollauksesta.
1983 kevi piti vetää asunnon sähkötaulusta asti.
Sen jälkeen se on ainakin ollut joskus vapaampaa, saa tehdä jakorasiassa.
Ja sitä en pidä yhtään turvallisempana kuin pistorasiassa tehtyä.
@t0p1
Lituska pistoke suojaeristetyt laitteet on partakoneen kuvassa.
Ne yleensä on suojaeristettyjä.
Itse viritelty tai pingponglandiassa tehty metallirunkoinen valaisin vo olla lituskalla tulpalla. Mutta ymmärät mitä siinä käy jos tulee totaalinen eristevika.
Hyvä pelisääntö sulle on.
Vältä koskemasta samaan aikaan mitään maadoittamattomassa rasiassa olevaa sähkölaitetta ja maadoitetun laitteen runkoa.
Suhteellisen teoreettiselta pohjalta tuon edellisen kirjoitin.
Se ei ole mikään ohje kenellekkään tehdä mitään. Jonkunlainen yritys vaan, jotta ihmiset ymmärtäisivät vähän paremmin sähkön saloja ja vaaroja.
Eikö tota voida jo ala-asteella opettaa, ennen aakkosia, miksi sitä maadoitettua ja maadoittamatonta sähkölaitetta ei saa millän keinoin tuoda yhtaikaiseen kosketusetäisyyteen.
p.s. Varmaan yleismpi vika on eristevika laitteessa, rajoittamaton 230V jännite kosketeltavissa kuin nollajohtimen katkeaminen jossain.
Kun "sähköviisaat" on sallineet maadoittamatoman rasian käytön tietyssä tilassa, niin voi laskea (jos osaa) onko se vaarallisempaa tommoseen paikkaan rasiassa viritetty maadoitus, nollan katkeaminen ja sen toimivan laitteen läpi kehoon tuleva jännite ja virta.
Tilastoja ja todennäköisyys matikkaa apuna voi sitten päättää kumpaa pelkää enemmän.
Tämä on teoriallinen laskentaknoppi, ei mikään ohje toteuttaa mitään käytänössä.
Hujon viesti ilmestyi tohon alle. sitä komppaan näin:
Se on suhteellisen halpa PC:n toiminta takuu tilata asiallinen sähköliike vetämään oikein se maadoitettu sähkön syöttö.
Kokemusta on PC:n hämärästä toiminnasta maadoittamattomassa rasiassa.
Moni sähköurakointiliike sanoo: Arviointikäynti on ilmainen.
No mää pistän sitten kaikki laitteet tuohon maadoitettuun rasiaan..
Asus P8P67 // Intel i5 2500K @ 4.8 // Mushkin 8Gb DDR3 1600Mhz // GTX 560Ti @980MHz // 2x1TB //OCZ Vertex II 120GB // Cooler Master HAF 911// Corsair VX750W // Razer Lycosa, Carcharias, Megasoma & Imperator 4G BF3 //BenQ V2420 LED // Windows 7 Ultimate
iPhone 4 |
|
BforeDusk
AfterDawn Addict
|
7. elokuuta 2009 @ 12:43 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti t0p1:
No mää pistän sitten kaikki laitteet tuohon maadoitettuun rasiaan..
Kertaus pitäis olla opintojen äiti.
Itse viritelty tai pingponglandiassa tehty metallirunkoinen valaisin voi olla lituskalla tulpalla. Mutta ymmärät mitä siinä käy jos tulee totaalinen eristevika.
(Etkä sitten vuole maadoittamattoman, peruseristetyn laitteen tulppaa niin, että menee sun jatkojohtoon.)
Hyvä pelisääntö sulle on.
Vältä koskemasta samaan aikaan mitään maadoittamattomassa rasiassa olevaa sähkölaitetta ja maadoitetun laitteen runkoa.
Sillä maadoittamattomalla laitteella ei ole merkitystä onko millasessa pistorasiassa, jos siihen eristevika tulee, ja sen runko johtaa sähköä, saat siitä sen 230V sormilles ja tosi paha vaara on, jos samalla kosket maadoitettuun rasiaan kyketyn laitteen runkoon, koska siinä on se sähköinen maa, nolla, eli 230V jännite-eroa hyvin johtavista pinnoista kehosi läpi kulkee.
Suojamaan tarkoitus on eristeviassa kytkeä metallirunkoon tuleva 230V jännite likeelle sähkölaitoksen "maata", nollaa, syntyy oikosulku, jonka seurauksena sulake palaa, ennen hengenvaaraa.
Jos ko. yhteys puuttuu, kun laitteen tulpassa ei maadoitusliuskoja ole tai puuttuu kolams suojamaa johdin, niin se sulake ei pala. Ja se vaarallinen jäänite siinä säilyy.
Ja vielä vaarallisempaa on, jos se sähkömaa, nolla käsin kosketellen on siinä vieressä, toisessa laiteessa runkossa. Tai tiskipöytä yms.
'Taivuta rautalangasta' nappi sanoi sopimuksensa irti mun näppiksessä.
Osta paskaa, saat 2kk kaupan päälle.
- Zz Topelius -
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 7. elokuuta 2009 @ 12:44
|
Member
21 tuotearviota
|
7. elokuuta 2009 @ 17:48 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti BforeDusk:
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti t0p1:
No mää pistän sitten kaikki laitteet tuohon maadoitettuun rasiaan..
Kertaus pitäis olla opintojen äiti.
Itse viritelty tai pingponglandiassa tehty metallirunkoinen valaisin voi olla lituskalla tulpalla. Mutta ymmärät mitä siinä käy jos tulee totaalinen eristevika.
(Etkä sitten vuole maadoittamattoman, peruseristetyn laitteen tulppaa niin, että menee sun jatkojohtoon.)
Hyvä pelisääntö sulle on.
Vältä koskemasta samaan aikaan mitään maadoittamattomassa rasiassa olevaa sähkölaitetta ja maadoitetun laitteen runkoa.
Sillä maadoittamattomalla laitteella ei ole merkitystä onko millasessa pistorasiassa, jos siihen eristevika tulee, ja sen runko johtaa sähköä, saat siitä sen 230V sormilles ja tosi paha vaara on, jos samalla kosket maadoitettuun rasiaan kyketyn laitteen runkoon, koska siinä on se sähköinen maa, nolla, eli 230V jännite-eroa hyvin johtavista pinnoista kehosi läpi kulkee.
Suojamaan tarkoitus on eristeviassa kytkeä metallirunkoon tuleva 230V jännite likeelle sähkölaitoksen "maata", nollaa, syntyy oikosulku, jonka seurauksena sulake palaa, ennen hengenvaaraa.
Jos ko. yhteys puuttuu, kun laitteen tulpassa ei maadoitusliuskoja ole tai puuttuu kolams suojamaa johdin, niin se sulake ei pala. Ja se vaarallinen jäänite siinä säilyy.
Ja vielä vaarallisempaa on, jos se sähkömaa, nolla käsin kosketellen on siinä vieressä, toisessa laiteessa runkossa. Tai tiskipöytä yms.
'Taivuta rautalangasta' nappi sanoi sopimuksensa irti mun näppiksessä.
joo joo selväksi tuli..
Asus P8P67 // Intel i5 2500K @ 4.8 // Mushkin 8Gb DDR3 1600Mhz // GTX 560Ti @980MHz // 2x1TB //OCZ Vertex II 120GB // Cooler Master HAF 911// Corsair VX750W // Razer Lycosa, Carcharias, Megasoma & Imperator 4G BF3 //BenQ V2420 LED // Windows 7 Ultimate
iPhone 4 |
|
Kaameli
Member
|
8. elokuuta 2009 @ 23:09 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Olen reilut 25 vuotta käyttänyt tietokonetta maadottamattomista pistorasiasta ilman mitään suojia. Edelleen olen hengissäja ainoat osat jotka ovat ikinä koneistani hajonneet ovat kaksi halpaa virtalähdettä. Sitä en tietysti tiedä olenko vain onnekas. :)
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 8. elokuuta 2009 @ 23:11
|
|
Hujo
Suspended permanently
|
9. elokuuta 2009 @ 00:26 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Kaameli
Voi sanoo että olet ollut onnekas.
Sillä kerran isäni napautti keittiössä lampunvarjostinta ja sanoin tämä pitäis vaihtaa.
Joo meni se vaihtoon kun kuulin että tälli tuli.
Oli mennyt virta oikeesta kädestä vasemankäden ranteeseen saakka jossa näkyi valkoinen läiskä. Onneksi ei nojannut tiskipöytään.
Tuossa on nyt pikkunen varottava esimerkki.
Voiko tietsikka koskaan toimia?
|
|
Kaameli
Member
|
9. elokuuta 2009 @ 01:48 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Hujo:
Kaameli
Voi sanoo että olet ollut onnekas.
Sillä kerran isäni napautti keittiössä lampunvarjostinta ja sanoin tämä pitäis vaihtaa.
Joo meni se vaihtoon kun kuulin että tälli tuli.
Oli mennyt virta oikeesta kädestä vasemankäden ranteeseen saakka jossa näkyi valkoinen läiskä. Onneksi ei nojannut tiskipöytään.
Tuossa on nyt pikkunen varottava esimerkki.
En nyt kutsuisi sitä onneksi ettei koneeseeni ole ikinä kuulunut rikkinäisiä lampunvarjostimia. :)
|
|
Hujo
Suspended permanently
|
9. elokuuta 2009 @ 06:45 |
Linkki tähän viestiin
|
|
kerta se on ensinmäin ja saattaa olla viiminen kerta kun koneen kopasta kynsille lyö.
Voiko tietsikka koskaan toimia?
|
|
Kaameli
Member
|
9. elokuuta 2009 @ 17:40 |
Linkki tähän viestiin
|
Tässä Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry STEK:n suositus asiasta:
http://www.sahkoturva.info/usein_kysytty...in_sahkoverkko/
Lainaus:
Pitääkö tietokoneen pistorasia muuttaa maadoitetuksi, vaikka asuntoni muut pistorasiat ovat maadoittamattomia?
Maadoitettuja pistorasioita löytyy joka asunnosta ainakin keittiöstä ja kylpyhuoneesta. Tietokoneelle ei kuitenkaan pidä ryhtyä vetämään roikkajohtoa näistä tiloista, sillä se on hankalaa ja siitä voi aiheutua vaaratilanteitakin. Tavallisesti tietokone toimii ihan hyvin liitettynä maadoittamattomaankin pistorasiaan.
Tietokoneeni on liitetty maadoittamattomaan pistorasiaan. Minulla on volttimittari, jolla mittasin muutaman kymmenen voltin jännitteen tietokoneen rungon ja lämpöpatterin väliltä. Onko tietokone viallinen ja onko tilanne vaarallinen?
Monesta perheestä löytyy volttimittari. Jos sillä kokeilee jännitettä maadoittamattomaan pistorasiaan yhdistetyn tietokoneen rungon ja esim lämpöpatterin väliltä, mittari voi tosiaan näyttää muutaman kymmenen voltin jännitettä. Tämä johtuu yleensä häiriösuojauskondensaattorista, joka on kytketty tietokoneen virransyöttöosan ja rungon välille. Jännitettä ei pidetä vaarallisena, ainakaan ellei koskettelija ole märkä. Märälle ihmiselle taas mikä tahansa sähkölaite voi olla vaaraksi. Mitattava jännite saadaan useimmiten katoamaan kääntämällä tietokoneen pistotulppa pistorasiassaan toisinpäin.
Jos asialle halutaan jotain tehdä, kunnollinen ratkaisu on vaihtaa kyseisen huoneen kaikki pistorasiat maadoitetuiksi. Vain yhden pistorasian vaihtoon liittyy omia vaaramahdollisuuksiaan.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 9. elokuuta 2009 @ 17:42
|
Junior Member
|
9. elokuuta 2009 @ 19:02 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Itselläni on AGP:n ylijännitesuoja kiinni maadoitetuspistorasissa, joka ei ole maadoitettu(vanha talo). Niin se ylijännite suoja näyttää ettei ole maadoitettu. Sain eilen illalla aika kovan tällin koneen rungosta, kun näpräsin sitä. Yks johto virtalähteessä oli vähän heikosti kiinni. Laitoin sen kunnolla kiinni ja sen koommin en ole tällejä rungosta saanut.
|
|
NPV
Newbie
|
11. elokuuta 2009 @ 21:21 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Jos haluat saada pistorasiat maadoitettua, niin ainoa täysin säädösten mukainen tapa on vetää maadoitusjohdin keskukselta rasioille ja laittaa pistorasiat vikavirtasuojan taakse. Tämä on myöskin hyvinkin suositeltavaa turvallisuuden kannalta, mutta ei mitenkään edullista. Itse veikkaisin, että sähköliike veloittaa noin. 50e/h + kilometrit + tarvikkeet, joten homma voi tulla aikas kalliiksi.
|
Junior Member
|
11. elokuuta 2009 @ 21:48 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti NPV:
Jos haluat saada pistorasiat maadoitettua, niin ainoa täysin säädösten mukainen tapa on vetää maadoitusjohdin keskukselta rasioille ja laittaa pistorasiat vikavirtasuojan taakse. Tämä on myöskin hyvinkin suositeltavaa turvallisuuden kannalta, mutta ei mitenkään edullista. Itse veikkaisin, että sähköliike veloittaa noin. 50e/h + kilometrit + tarvikkeet, joten homma voi tulla aikas kalliiksi.
Meillä on remontti meneillään jo nejättävuotta. Remontoidaan vain talvisin, koska kesällä on liikaa tekemistä maatilalla. Vielä olis minun huone, kylpyhuone ja sauna remontoimatta. Enköhän minä tänä tai ens talvena saa uudet sähköt tänne.
Miten muuten, jos salama iskee tähän kotteroon niin hyödyttääkö toi ylijännitesuoja mitään, kun ei ole maadoitusta?
|
AfterDawn Addict
2 tuotearviota
|
12. elokuuta 2009 @ 03:02 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Ei YJS:stä mihinkään ole vaan UPS:n ostat ja laitat siihen sähkön ja koneen ja näytön siihen kiinni. Ei silloin ole salamoista väliä, koska UPS:in valmistaja lupaa korvata ukkosen aiheuttamat vauriot, jos niitä ilmenee.
1. Seasonic 750W FOCUS+ 750 Gold/Ryzen 5 2600X, AM4, 3.6 GHz/MSI B450 Gaming Plus, ATX-emolevy/Corsair 32GB (2x16GB) Vengeance LED, DDR4 3200MHZ/GIGABYTE Radeon RX 550 D5 -näytönohjain, 2GB GDDR5/ WD 250GB WD Blue 3D SSD -levy
2.Thermaltake XT 775W/ Asus Sabertooth X58 Tylersburg/Intel i7-950 Bloomfield/ 6 GB KINGSTON DDR3 1333 MHZ/Western Digital Caviar RED NAS 1TB SATAIII /OCZ Vertex SATA II/Asus ENGTX460 DirectCU/G/2DI/1GD5 SLI
3. Asus VivoBook 17 X705MA
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 12. elokuuta 2009 @ 03:03
|
|
wipe2000
AfterDawn Addict
15 tuotearviota
|
12. elokuuta 2009 @ 15:54 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Valmistajan vakuutuksen taitaa muuten saada tietyn merkkisen ylijännitesuojankin mukana.
Onkohan kukaan muuten kuullut, kuinka vakuutus oikeasti korvaa vahinkoja, tai edes lukenut vakuutusehtoja? Vai eikö valmistaja ole koskaan joutunut maksumieheksi, koska laitteen suojaus tai firman lakimiehet ovat niin hyviä:)
Ns. off-line UPSissa, joita kaikki halpis-UPSit ovat, on ihan vastaava ylijännitesuoja sisällä kuin mitä erillisessä YJS:ssäkin, eli sen suhteen ei ole juuri merkitystä, kumman hommaa. UPS tietysti suojaa myös sähkökatkoilta (akkunsa kapasiteetin verran).
On-line UPSit ovat sitten eri asia, nehän tasasuuntaavat verkojännitteen ja muodostavat sen sitten aina uudelleen pitäen sähkön aina samanlaisena. Hinnat vaan ovat eri dekadilla muutaman kympin koti-UPSeihin nähden.
|
AfterDawn Addict
2 tuotearviota
|
12. elokuuta 2009 @ 18:49 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Mikäs on sitten "Line-Interactive UPS"? Sehän ei voi olla kuin online ups, koska se on interactive? Tosin olen kuullut,että UPS tasaa verkkovirran aina ja näin pitää jännitteen tasaisena oli sitten off/online UPS. Eikö tämä sitten pidäkään paikkaansa?
"Suojaa tietojärjestelmää tehokkaasti 5 yleisimmältä sähköhäiriöltä: sähkökatkokselta, lyhytaikaiselta ali- ja ylijänniteeltä sekä pitkäaikaiselta ali- ja ylijänniteeltä"
Huomaa sanat alijännitteeltä eli line-Interactive joko on online-ups tai sitten olet väärässä. YJS suojaa VAIN YLIjännitteeltä!!
1. Seasonic 750W FOCUS+ 750 Gold/Ryzen 5 2600X, AM4, 3.6 GHz/MSI B450 Gaming Plus, ATX-emolevy/Corsair 32GB (2x16GB) Vengeance LED, DDR4 3200MHZ/GIGABYTE Radeon RX 550 D5 -näytönohjain, 2GB GDDR5/ WD 250GB WD Blue 3D SSD -levy
2.Thermaltake XT 775W/ Asus Sabertooth X58 Tylersburg/Intel i7-950 Bloomfield/ 6 GB KINGSTON DDR3 1333 MHZ/Western Digital Caviar RED NAS 1TB SATAIII /OCZ Vertex SATA II/Asus ENGTX460 DirectCU/G/2DI/1GD5 SLI
3. Asus VivoBook 17 X705MA
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 12. elokuuta 2009 @ 18:53
|
Junior Member
|
12. elokuuta 2009 @ 19:32 |
Linkki tähän viestiin
|
|
|
AfterDawn Addict
2 tuotearviota
|
12. elokuuta 2009 @ 19:55 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Tässähän se lukee: "Laitesuojavakuutus 50 000 euroa." eli ainakin tuossa on vakuutettu.
1. Seasonic 750W FOCUS+ 750 Gold/Ryzen 5 2600X, AM4, 3.6 GHz/MSI B450 Gaming Plus, ATX-emolevy/Corsair 32GB (2x16GB) Vengeance LED, DDR4 3200MHZ/GIGABYTE Radeon RX 550 D5 -näytönohjain, 2GB GDDR5/ WD 250GB WD Blue 3D SSD -levy
2.Thermaltake XT 775W/ Asus Sabertooth X58 Tylersburg/Intel i7-950 Bloomfield/ 6 GB KINGSTON DDR3 1333 MHZ/Western Digital Caviar RED NAS 1TB SATAIII /OCZ Vertex SATA II/Asus ENGTX460 DirectCU/G/2DI/1GD5 SLI
3. Asus VivoBook 17 X705MA
|
Junior Member
|
12. elokuuta 2009 @ 21:20 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti FORWARD:
Tässähän se lukee: "Laitesuojavakuutus 50 000 euroa." eli ainakin tuossa on vakuutettu.
Olen kyllä sen hokassut. Pointti oli, että onko tämä oikein kytketty, kun ei pala maadoitusvalo.
|
AfterDawn Addict
2 tuotearviota
|
13. elokuuta 2009 @ 09:02 |
Linkki tähän viestiin
|
|
"Itselläni on AGP:n ylijännitesuoja kiinni maadoitetuspistorasissa, joka ei ole maadoitettu(vanha talo)"
Ei pala maadoitusvalo, jos olet sen tuohon kytkenyt, koska se EI OLE maadoitettu!! Vai mitä tarkoitat? Ja maadoituksella ei ole mitään tekemistä "vehkeiden kärähtämisen" kanssa. Se on se ja sama, onko maadoitettu tai ei. BIG deal. Sähköiskun voi saada mutta ei muuta.
1. Seasonic 750W FOCUS+ 750 Gold/Ryzen 5 2600X, AM4, 3.6 GHz/MSI B450 Gaming Plus, ATX-emolevy/Corsair 32GB (2x16GB) Vengeance LED, DDR4 3200MHZ/GIGABYTE Radeon RX 550 D5 -näytönohjain, 2GB GDDR5/ WD 250GB WD Blue 3D SSD -levy
2.Thermaltake XT 775W/ Asus Sabertooth X58 Tylersburg/Intel i7-950 Bloomfield/ 6 GB KINGSTON DDR3 1333 MHZ/Western Digital Caviar RED NAS 1TB SATAIII /OCZ Vertex SATA II/Asus ENGTX460 DirectCU/G/2DI/1GD5 SLI
3. Asus VivoBook 17 X705MA
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 13. elokuuta 2009 @ 09:05
|
|
Mainos
|
|
|
|
wipe2000
AfterDawn Addict
15 tuotearviota
|
14. elokuuta 2009 @ 00:57 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
Mikäs on sitten "Line-Interactive UPS"?
Jos jaetaan UPSit vain kahteen kategoriaan, off-line ja on-line-malleihin, laskisin itse sen on-lineksi. Line-Interactive on tarkkaan ottaen on-line:n ja off-line:n välimuoto, mutta selvästi lähempänä on-lineä. Se muodostaa aina vaihtojännitteen uudestaan tasasuunnatusta verkkosähköstä (muttei akun syöttämästä sähköstä, kuten on-line UPS), joten siinä on oikeastaan aina automaattisesti mukana myös jännitteentasaus (alijännite"suoja"). Sen tulo- ja lähtöpiirit eivät kuitenkaan ole toisistaan täysin erilliset, kuten aidossa on-line eli true UPS:eissa.
Täytyi sitten tutkia hieman nykyään myytäviä malleja. Olen nimittäin kuvitellut L-I UPSien olevan lähes on-line laitteiden hinnoissa, mutta siinä taisin olla väärässä. Luulin mm. että kaikki APC:n Back-UPSit ja muidenkin valmistajien halvimmat tuotteet ovat halvinta off-line tyyppiä, mutta asia ei näyttäisikään olevan näin. Ainakin APC:n RS-sarja näyttäisi tosiaan olevan line-interactive mallia ja hinnaltaankin vain n. puolet off-line-malleja kalliimpi (500 VA: Back-UPS RS ~130 EUR vs. Back-UPS 500EI ~85 EUR).
Pahoitteluni väärästä tiedosta. Line-interactive UPS on kohtuullisen hintansa puolesta hyvä valinta ainakin heikkojen sähköjohtojen päässä asuvan kotikoneeseen, kun verkossa esiintyy helposti ali- tai ylijännitettä ympäristön kuormituksen mukaan. Lyhytaikaisia ylijännitepiikkejä vastaankin luulisin sen olevan hieman parempi kuin halvimpien, eli off-line (=stand-by) UPSien.
Lainaus:
Tossa ei pala sitä maadoitusvaloa niin mitenköhän on vakuutuksen laita, jos nää vehkeet nyt kärähtää?
Maadoittamattomassa pistorasiassa ylijännitesuoja ei käsittääkseni välttämättä toimi läheskään yhtä hyvin kuin maadoitetussa, laite voi silloin vain oikosulkea jännitepiikit, muttei johtaa niitä suoraan maihin.
Jos olisin itse vakuutuksen myöntäjä ja ehtojen kirjoittaja, en maksaisi korvauksia, ellei suoja voi toimia suunnitellusti eli ole kytketty maadoitettuun pistorasiaan. Tarkemmin asia selvinnee vakuutusehdoista, ja siihen vaikuttaa sekin, kuinka juuri kyseinen laite on suunniteltu/toteutettu.
Laitteen purkamalla lienee melko helppo selvittää kohtalaisella varmuudella, onko laitteesta läpi päässyt ylijännite kytketynyt maihin vai eikö, joten aika liukkaalla jäällä saatetaan olla, jos vahingon sattuessa vakuutuspetosta yrittää (eli valehtelee laitteen olleen maadoitetussa rasiassa).
|
|
