Hommasin juuri uuden prossun koneeseeni ja päädyin valitsemaan Intelin e6420:n hienon kellotettavuutensa vuoksi. Nyt vain kävi niin, että prossun kellotuksen myötä kaikki SATA-kovot katoavat, jos nostan väylää. 350Mhz ei vielä saa kovoja katoamaan, mutta 375Mhz saa sen jo aikaan.
Mistä tämä voi johtua? Lämmöt ovat kokoajan alle 40 astetta sekä emolla että prossulla. Emo, Asus P5LD2 tukee väylänopeuksia aina 450Mhz asti. Muistit, transcendin 2x1gt muistit ovat 800Mhz ddr2 muistia, jotka käyvät alle 600Mhz taajuudella (koska emo tukee muistiväylää vain 667Mhz asti). Eli kaiken pitäisi olla kunnossa?
Mutta ei vain ole - näyttäisi että BIOSkaan ei niitä näitä kahta SATA levyäni tunne.
Miten kellottaminen voi liittyä kovojen näkymiseen?
Ymmärtäisin, että jos kellotan yli emon speksien (esim muistit yli 667Mhz mitä emo tukee) niin silloin syntyisi tämänlaisia lieveilmiöitä. Mutta tämä ei selitä tätä ongelmaa.
Voin nimittäin säätää muistin ja FSB:n suhteen tällä emolla siten, että vaikka olisi kellottanut prossua paljonkin, niin muistit ovat silti reilusti alle tuon 667Mhz. Silti näin tehdessä SATA-kovojani ei enää näy, mutta PATA kovot näkyvät.
Tämä on todella harmillista, koska jäähdytystehossa riittää ja muutenkin tämä kokoonpanoni pitäisi olla optimaalinen kellottamista varten (ASUS P5LD2, 2x Transcend 1gb 800Mhz kampoja, e6420...).
Kuinka todennäköistä on, että tällainen voisi liittyä jotenkin virtalähteeseen? Jos tämä olisi virtalähteestä peräisin, niin jäisivätkö silloin juuri sata-kovot ensin virtaa vaille? Toisaalta antecin 450W:n nyt luulisi riittävän, kun ei tässä kuitenkaan mitä SLI-kokoonpanoa ole alla, pelkkä X1800XT ja 2x pata ja 2x sata kovot.
Olen käyttänyt samaa emoa toisen prossun kanssa samalla jakalla ilman mitään ongelmia. Muutenkin tuo emo oli kalliihko juuri tuon ominaisuuden takia, että siinä on monia toimivia muisti-fsb jakajia, joten kyllä sen vähän niinkuin pitäisi toimia eri jakajalla.
Jos kuitenkin olet oikeassa, niin silloin tietysti palautan emon ja saan rahat takaisin. Mutta miten voisin tuota ajatusta testata?
Jos nimittäin laitan 1:1 jakajalle, niin silloin muistiväylä nousee yli emon tukeman 667MHz:n ennen kuin FSB on yli tuon kriittisen 350. Tällöin kauppa voi vain sanoa, että toimimattomuus tällöin johtuu siitä, että muisti käy korkeammalla kuin emon tukema muistiväylä, enkä voi millään todistaa heitä vääräksi.
Epäilen kuitenkin muutenkin, että se ongelma ei ole siinä, etten käytä 1:1 jakajaa, koska muut jakajat ovat aiemmin toimineet moitteetta.
Olisiko kellään muita ajatuksia joita voisin yrittää tässä tilanteessa?
Luulisin, että edelleenkin emoilla väylien kellot muodostetaan samasta peruskellosta kuin mistä prossun ja muistiväylänkin. Jos nostat kellotaajuutta, voi olla että Sata-väylän kello hyppää liian kovaksi levyille tai levyohjaimelle.
Monesti esim. PCI-väylän kellon voi lukita tai ainakin käyttää eri jakajaa, jottei sen taajuus kasva liian suureksi, vaikka prossua kellottaakin. Joissain emoissa se voi määrätät myös IDE/SATA-väylän kellotaajuuden.
Vanhemmissa koneissahan muuten jotkut sotkivat koko kiintolevynsä sisällön, kun levy/levyohjain sekosi liian suuresta taajuudesta.
