|
kysymyksiä kylmäkatodeista
|
|
|
alonein
Suspended due to non-functional email address
|
22. helmikuuta 2009 @ 07:55 |
Linkki tähän viestiin
|
|
haluisin siis tollaiset ihhan vaan valaisemaan työ tasoa tietokoneen viereen kuinka pitkät ne johdot on ?? et riittääkö ne (voisin myös laittaaa yhden putken koneen sisään)
ja mites se nyt tapahtuu et vedän ne siis tietokoneen modex liittimen kauttta.
|
Member
3 tuotearviota
|
22. helmikuuta 2009 @ 18:06 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Ei ne katodit valoa paljoa tuota, eli saat niistä korkeintaan "tunnelmavaloa". Ja mistäs me tiedetään paljonko niissä on johtoa! Ei siellä kyllä kaverin paketissa paljoa ollut, ehkä 30cm yhteensä. Enkä itse kyllä käyttäisi katodia valona.
AMD Athlon 6400+, Leadtek 8800GT(oc), 4Gt ddr2 800mhz, ASUS M2N-E SLI, Modecom 500W <- :D
|
|
alonein
Suspended due to non-functional email address
|
27. helmikuuta 2009 @ 20:08 |
Linkki tähän viestiin
|
|
tunnelma valoks on tulossa
|
Member
11 tuotearviota
|
27. helmikuuta 2009 @ 21:13 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Mistä tuo nimitys "kylmäkatodi" tulee btw?
|
Member
2 tuotearviota
|
27. helmikuuta 2009 @ 21:48 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Oevoe:
Mistä tuo nimitys "kylmäkatodi" tulee btw?
Wikipedia (otsikolla katodi):Lainaus:
Kemiassa katodilla tarkoitetaan sähkökemiallisen parin elektrodia, jossa tapahtuu pelkistyminen. Elektrolyyttisessä parissa katodi on negatiivisesti varautunut ja galvaanisessa parissa katodi on positiivisesti varautunut.
Fysiikassa katodilla tarkoitetaan tyhjiössä olevaa elektrodia, joka lähettää elektroneja. Elektronit saadaan irtoamaan katodilta joko kuumentamalla elektrodia, jolloin tapahtuu terminen emissio, tai synnyttämällä elektrodien väliin voimakas sähkökenttä, jolloin negatiiviselta elektrodilta eli katodilta tapahtuu kenttäemissio. Elektrodilta voi irrota elektroneja myös silloin, kun siihen osuu valonsäde, jonka aallonpituus on riittävän lyhyt. Tällöin puhutaan valosähköisestä emissiosta.
Katodeja, joita käytetään kenttäemission avulla tyhjiössä, kutsutaan kylmäkatodeiksi. Kuumakatodit, joita kutsutaan usein myös hehkulangoiksi, ovat yleisempiä. Useimmat radiot ja televisiot 1970 -luvulle saakka käyttivät kuumakatodielektroniputkia signaalin vahvistukseen ja käsittelyyn. Myös kuvaputkitelevisioissa käytettyjen katodisädeputkien elektronilähde on kuumakatodi. Kuumia katodeja käytetään myös loisteputkivalaisimien elektrodeina.
Fysiikan osuus tuossa se oleellisempi. Eli siis itse nimitys kylmäkatodi lienee tullut kylmäkatodin vähäisestä lämmöntuotannosta aiemmin keksittyyn kuumakatodiin verrattuna.
Edit:Voin kyllä selittää hieman tarkemminkin, jos jäi epäselväksi. Wikipediassa ei tällä kertaa turhan kattavaa selostusta taida olla. Koko valokatodisysteemin ymmärtäminen edes jossain määrin vaatii jo jonkinastesta fysiikan ymmärrystä.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 27. helmikuuta 2009 @ 22:03
|
|
Mainos
|
|
|
|
BforeDusk
AfterDawn Addict
|
28. helmikuuta 2009 @ 16:20 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Loisteputkessa on hehkulangat eli kuumakatodit elektroneja "ampumaan" putken läpi.
Keskeltä loisteputki ei ole kuuma, paljain käsin irroittaa palavan putken. Päissä olevat katodit tuntee iroitetusta putkesta kuumemmiksi.
Ikääntynyt viallinen putki voi polttaa käsiäkin keskeltä.
Millanen lämpö kylmäkatodissa pinnassa?
Nimensä mukaan ei tarkoita, että pitäis olla jäätävä se putki. Että sen jäähyksi saisi johonkin.
Eiköhän kylmäkatodikin sähköenergiasta osan tuhlaa lämmöksi.
Hehkulamppu 10% on näkyvää valoa, loput lämpöä.
Loisteputki , suuntaa antavasti laskee niistä; 11W putki vastaa 60W hehkulamppua.
Osta paskaa, saat 2kk kaupan päälle.
- Zz Topelius -
|
