|
|
|
Keskustelualueet
Keskustelualueet
|
|
|
computex gamer hardcore
|
|
Senior Member
5 tuotearviota
|
22. tammikuuta 2010 @ 11:45 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti sam49:
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Kokki99:
Miksi?
Useimpien ohjelmien nopeus riippuu suoraan prosessorin kellotaajuudesta. Moniydinpuuhasteluun ryhdyttiin kun huomattiin, että yli 4 GHz kellotaajuuksilla Intel-86 tyyppisten prosessorien jäähdyttäminen tuli vaikeaksi. Toisaalta valmistajan kannalta on halvempaa tehdä moniydinprosessoreja kuin nopeita prosessoreja.
Haiskahtaa mutulle (lähteitä kehiin). Eiköhän siihen ole ihan muut syyt miksi ytimiä on lisätty.
|
Senior Member
23 tuotearviota
|
22. tammikuuta 2010 @ 11:49 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti sam49:
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Kokki99:
Miksi?
Useimpien ohjelmien nopeus riippuu suoraan prosessorin kellotaajuudesta. Moniydinpuuhasteluun ryhdyttiin kun huomattiin, että yli 4 GHz kellotaajuuksilla Intel-86 tyyppisten prosessorien jäähdyttäminen tuli vaikeaksi. Toisaalta valmistajan kannalta on halvempaa tehdä moniydinprosessoreja kuin nopeita prosessoreja.
Ensinnäkään, ohjelmien nopeus ei riipu suoraan prosessorin kellotaajuudesta.
Prosessorin tehokkuuteen vaikuttaa nykyään moni muu asia paljon enemmän kuin kellotaajuus.
Näistä asioista, ominaisuuksista, kellotaajuuden ohella; eniten vaikuttavat teknologia jolla prosessori ollaan valmistettu, prosessorin välimuistin määrä (sekä L1, L2 ja L3 välimuistit) sekä mahdollisesti prosessorissa oleva suora muistinohjaus (kuten AMD:llä on jo ollut vuosia ja Intelillä nyt hetken aikaa, nimellä Quickpath).
Esimerkiksi AMD on jo vuosia pistänyt prosessoreihin mallinimen tyyliin 2400+ tai 3500+ jne, vertaamaan Intelin 2.4Ghz - 3500Ghz:n prosessoreihin. Vaikka oikeat kellotaajuudet AMD:n prossuilla ovat olleet esimerkiksi 1.6-2Ghz.
Moniytimisyyteen siirryttiin osittain siksi ettei enään pelkän prosessorin kellotaajuuden nostaminen ollut järkevää, vaan moniytimisellä pyritään jakaa suorittimelle tulevaa kuormaa useammalle ytimille, tästä nimitys multi threading.
Toisekseen, ainakaan tietääkseni yksikään nykyinen prosessori ei suoraan kulje 3.5Ghz:n kellotaajuudella, nopein kellotaajuus löytyy tällä hetkellä AMD Phenom II X4 965BE:stä, joka on 3.4Ghz ja on samalla tän hetken tehokkain AMD prosssori. Kuitenkin esimerkiksi Intelin i7 920 1366 kannalle, joka kulkee vakiona "vain" 2.66Ghz kellotaajuudella, on nopeampi suoritin lähes testissä kuin testissä.
Mikäli peli hyllystä löytyy vanhoja pelejä (esimerkiksi Doom 3) on yhden ytimen suorittimesta hyötyä ja sen korkeasta kellotaajuudesta. Mikäli sitä kuitenkin pelataan esimerkiksi Pentium 4 @ 3.2Gz:in koneella ja vaikkapa AMD Athlon64 X2 5400+:lla pyörii se nopeammin Athlonilla. Tämä johtuu suuremmasta välimuisteista, prosessorin kyvystä ohjata suoraan keskusmuistia eikä erilliseltä piiriltä (jollainen löytyy esim Socket 7, FC-PGA, Socket 478 kuin LGA 775:stä) emolevyllä.
Prosessorissa oleva ohjain, joka toimii samalla kellotaajuudella prosessorin kanssa on siis nopeampi kuin erillinen piiri joka ei ole prosessorissa vaikka toimisikin samalla nopeudella, tämä taas johtuu välimatkasta. Kuulostaa onnettomalta, koska tietokuitenkin kulkee lähes valon-nopeudella piirisarjassa, mutta välimatka ja tiedon siirto kyky kuitenkin ratkaisevat tässä tapauksessa.
Välimuistista sen verran, että mitä suurempi välimuisti prosessorilla on (ytimille erikseen omat L1 tason välimuistit sekä jaettu L2 tason välimuisti kahdelle/useammalle ytimelle, ja osassa prosessoreita vielä L3 tason välimuisti joka on myös ytimien käytössä) sitä nopeammin se kykenee suorittamaan tehtäviä, koska prosessorin ei tarvitse hakea tietoa keskusmuistilta joka on sekä hitaampaa että fyysisesti kauempana prosessorilta.
Mutta jos vielä haluat todistaa että 3.5Ghz kellotaajudella toimiva yhdenytimen prosessori on jossakin tehtävässä nopeampi kuin esimerkiksi 3.4Ghz kellotaajuudella toimiva Phenom II X4 965BE tai AMD Athlon X2 6000+ (joita siis ei olla kellotettu) niin mielenkiinnolla katselen. Verrokiksi pistin Phenomin juuri suurimman kellotaajuden vuoksi, ja Athlonin koska edustaa hieman vanhempaa arkkitethtuuria, ollen kuitenkin kahdenytimen prosessori 3Ghz:n kellotaajuudella
En myöskään maininnut Intelin uusien prosessorien kyvystä nostaa omaa kellotaajuuttaan tarpeen niin vaatiessa (Turbo boost ominaisuus, osalla LGA 1156 ja 1366 kantaisissa prosessoreita) kerrointa muuttamalla "lennosta".
Lainaus:
Wikipedia=Lainaus:
Tietokoneen yleisnopeus riippuu paljon juuri suorittimen nopeudesta. [1] Suorittimen nopeus riippuu sekä sen käyttämästä arkkitehtuurista että kellotaajuudesta. Kellotaajuus ilmoitetaan nykyään yleensä megahertseinä (MHz) tai gigahertseinä (GHz). Kellotaajuuden lisäksi suorittimen tehokkuuteen vaikuttaa kuinka pitkä sen liukuhihna on, kuinka monta ja minkä tyyppisiä käskyjä suoritin kykenee suorittamaan samanaikaisesti, ja kuinka suuria välimuisteja suorittimessa on, ja miten tehokkaasti edellisiin liittyvät ongelmatilanteet on arkkitehtuurissa ratkaistu. Uusimmissa suorittimissa voi olla kaksi tai useampia ytimiä. Moniytimellisyys mahdollistaa sen, että monia raskaita laskutehtäviä vaativia ohjelmia voidaan ajaa tietokoneella samanaikaisesti ilman, että muiden prosessien suoritus häiriintyy, ja että monisäikeisien yksittäisien prosessien suoritus voidaan jakaa usean ytimen kesken nostaen sen suoritustehoa. Ytimet voivat olla joko identtisiä, tai ne voivat olla erikoistuneita erilaisiin tehtäviin.
Fractal Design Arc Midi + 4x140mm + 1x120mm Arctic Cooling, ASRock Extreme4 970, Phenom II X6 1090T @ 3.8GHz + Phanteks PH-TC14PE, 8GB DDR III @ 1600MHz, Palit GTX 570, Seagate 500GB + 1TB HDD, Samsung DVD-RW, Corsair HX620W.
Netti: DNA 4G @ Sierra Wireless
|
|
sam49
Suspended due to non-functional email address
|
23. tammikuuta 2010 @ 02:18 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Kokki99:
Pelkkä kellotaajuus ei kerro kyllä kaikkea. Aika paljon kertoo myös arkkitehtuuri.
Tämä pitää paikkansa. IA86 arkkitehtuuri vain on päässyt valta-asemaan, vaikka onkin onneton kokoelma ominaisuuksia 1960-luvulla suunnitellusta 4040:sta aina signaalinkäsittelyprosessoreihin asti. Koko IA86-arkkitehtuuri pitäisi heittää roskakoriin ja aloittaa alusta, kuten Transmeta yritti. Sivumennen sanoen paras tuntemani laskenta-ja reaaliaika-arkkitehtuuri on tutkanohjauskoneeksi alunperin tehty Burroghs B-5700-6700-7700. Jos tehtäisiin prosessori parhaita tunnettuja arkkitehtuureja ja parasta puolijohdetekniikka (45 nm) käyttäen, saataisiin aikaan halvempi ja yli 30 kertaa parhaita IA86-koneita nopeampi tietokone. Paras ajan tasalla oleva alan kirja on mielestäni Patterson & Hennessy (2004): Computer Organization and Design (3rd edition, 2004-2005). Sanovat tätä paremmaksi kuin kirjan uudempia painoksia. Sivumennen sanoen, joku Linux-porukka on ainakin yrittänyt rakentaa omaa arkkitehtuuriaan FPGA-piireillä. Toisaalta Linux ei ole paras mahdollinen käyttöjärjestelmä parhaalle mahdolliselle prosessoriarkkitehtuurille. Niin että siitä vain parantamaan maailmaa.
|
|
sam49
Suspended due to non-functional email address
|
23. tammikuuta 2010 @ 02:38 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti _kooma_:
En myöskään maininnut Intelin uusien prosessorien kyvystä nostaa omaa kellotaajuuttaan tarpeen niin vaatiessa (Turbo boost ominaisuus, osalla LGA 1156 ja 1366 kantaisissa prosessoreita) kerrointa muuttamalla "lennosta".
Yli kaksi vuotta vanha AMD Athlon dual-core näyttää tekevän saman jutun. Tyhjäkäynnillä ja pienellä kuormalla se käy 1 GHz:llä ja noin 1.1 V jännitteellä, tiukimmissa paikoissa (videokonversio) se nostaa itse kellotaajuuden 3.4 GHz ja jännitteen noin 1.35 volttiin.
Välimuistella on paljon merkitystä koneen nopeuteen jos ne ovat samalla sirulla kuin prosessori. Toisaalta tavallisten dynaamisten RAM-piirien hitaus (odotustilat, wait states) hidastaa hommaa. Minulla on vanha Intel-kortti, joka käyttää RAMBUS-muistia. Se oli joissain muistisidonnaisissa hommissa paljon nopeampi kuin monta vuotta uudemmat prosessorit ja kortit. Ongelma vain on se, ettei RAMBUS-muistia saa millään järkevällä hinnalla lisää (satoja euroja per GB, jos jossain on).
Ohjelmien rinnakkaisuus on lievästi sanottuna ongelma. Vieläkään ei ole kunnollisia rinnakkaismuunnokseen pystyviä kääntäjiä. Toisaalta esim. grafiikassa saadaan ihmeitä aikaan 256 rinnakkaisella prosessorilla. Englantilainen Transputer oli mielenkiintoinen yritys ratkoa nopeusongelmaa, mutta mutta se kaatui firman myyntiin.
Käytän lähteinä usein alan lehtiä, harvemmin www-sivuja. En tee lähdemuistiinpanoja useimmista lukemistani jutuista enkä viitsi lähteä hakemaan viitteitä. IEEE Spectrum, EDN, Circuit Cellar ja muutamia ACM:n lehtiä käytän yleensä tietolähteinäni. Tietokonearkkitehtuurista on puhuttu ja kirjoitettu jostain 1940-luvulta lähtien ja välimuisteista (cache, virtual memory, yms.) on paljon juttua IBM:n lehdissä 1970-luvulla, jolloin ne tulivat käyttöön.
|
|
sam49
Suspended due to non-functional email address
|
23. tammikuuta 2010 @ 02:58 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Ransester:
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti sam49:
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti Kokki99:
Miksi?
Haiskahtaa mutulle (lähteitä kehiin). Eiköhän siihen ole ihan muut syyt miksi ytimiä on lisätty.
Mikropiirin tehonkulutuksesta kellotaajuuden suhteen on olemassa kaavakin, jota en valitettavasti muista. Kaava löytyy joistain kirjoista ja ainakin EDN-lehdestä 1990 luvulta. Aiheesta kirjoitettiin paljon 1990-luvulla. Kirjoitukset ovat niin vanhoja, ettei niitä löydy netistä. Kokeilin hakutermiä "logic circuit power consumption versus clock frequency" eikä yhtään kunnon artikkelia löytynyt, kylläkin viitauksia kirjoihin. Patterson & Hennessy: Computer Organization & Design kirjassa on jotain mainintoja nopeus-lämpö-ongelmasta, mutta kirja ei nyt ole käsillä.
Nopeutta voitiin lisätä rakentamalla hyvin ohut piipinta hyvin lämpöä johtavalle levylle, ns. SOI-tekniikka. Lisää nopeuttaa saataisiin käyttämällä muuta kuin piitä puolijohdealustana, mutta ne ovat hankalia valmistaa. Esim. mikroaaltovastaanottimissa on gallium-arsenidi pohjaisia piirejä. Yksinkertaisia logiikkapiirejä valmistetaan yli 100 GHz taajuuksille, mutta niissä on porttipiirejä luokkaa muutama sata.
|
Senior Member
5 tuotearviota
|
23. tammikuuta 2010 @ 11:36 |
Linkki tähän viestiin
|
|
On kai se osittain nuinkin, mutta kuten tässäkin tredissä on tullut ilmi ei se nopea kellotaajuus aina tarkoita nopeampaa. Ei millään pahalla mutta tuntuu että sulla sam49 on joku pakottava tarve päteä koko ajan. :) Monessa triidissä tullu hienoa sanastoa ja liirumlaarumia kauheat kasat. Samat asiat voi kyllä sanoa muutamalla lauseellakin. :)
|
|
sam49
Suspended due to non-functional email address
|
26. tammikuuta 2010 @ 02:13 |
Linkki tähän viestiin
|
|
hienoa sanastoa ja liirumlaarumia kauheat kasat
Käytän tavallista suomen kielistä tietotekniikan sanastoa, englannista otettuja sanoja vain jos en muista tai tiedä vastaavaa suomen sanaa. Kirjoittelen selittäviä juttuja siltä varalta, että joku lukijoista opiskelee tai aikoo opiskella tietotekniikkaa.
|
|
PeteTK
AfterDawn Addict
|
26. tammikuuta 2010 @ 18:45 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti sam49:
Ei ole kokemuksia koneesta, mutta suurempi kellotaajuus olisi parempi. Siis yli 3 GHz, mielellään yli 3.5 GHz.
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti sam49:
Useimpien ohjelmien nopeus riippuu suoraan prosessorin kellotaajuudesta. Moniydinpuuhasteluun ryhdyttiin kun huomattiin, että yli 4 GHz kellotaajuuksilla Intel-86 tyyppisten prosessorien jäähdyttäminen tuli vaikeaksi. Toisaalta valmistajan kannalta on halvempaa tehdä moniydinprosessoreja kuin nopeita prosessoreja.
Mihin tarvitsee esim. 4Ghz prosessoria jos voidaan tehdä 2Ghz nopeudella toimiva yhtä tehokas suoritin?
Tehomylly.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 26. tammikuuta 2010 @ 18:48
|
|
kakakakalle
Member
10 tuotearviota
|
26. tammikuuta 2010 @ 21:01 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti PeteTK:
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti sam49:
Ei ole kokemuksia koneesta, mutta suurempi kellotaajuus olisi parempi. Siis yli 3 GHz, mielellään yli 3.5 GHz.
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti sam49:
Useimpien ohjelmien nopeus riippuu suoraan prosessorin kellotaajuudesta. Moniydinpuuhasteluun ryhdyttiin kun huomattiin, että yli 4 GHz kellotaajuuksilla Intel-86 tyyppisten prosessorien jäähdyttäminen tuli vaikeaksi. Toisaalta valmistajan kannalta on halvempaa tehdä moniydinprosessoreja kuin nopeita prosessoreja.
Mihin tarvitsee esim. 4Ghz prosessoria jos voidaan tehdä 2Ghz nopeudella toimiva yhtä tehokas suoritin?
esim. tuolla näet, että prossun kellotaajuus ei suoraan vaikuta prosessorin tehoon:
http://www.cpubenchmark.net/high_end_cpus.html
3ghz suorittimien kanssa on samoilla tasoilla myös esim. intel core i7 920 @2,67 ghz
|
|
kakakakalle
Member
10 tuotearviota
|
28. tammikuuta 2010 @ 15:30 |
Linkki tähän viestiin
|
|
|
sam49
Suspended due to non-functional email address
|
29. tammikuuta 2010 @ 01:19 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti kakakakalle:
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti PeteTK:
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti sam49:
Mihin tarvitsee esim. 4Ghz prosessoria jos voidaan tehdä 2Ghz nopeudella toimiva yhtä tehokas suoritin?
"Riippuu suoraan prosessorin kellotaajuudesta" tarkoittaa sitä, että verrataan samanlaisia prosessoreja. Vanhastaan tuttu juttu on Intelin ja AMD:n erilaiset gigahertsit, puhumattakaan kokonaan erilaisista prosessoreita. Nyt Intel näyttää kehittäneen paremman rakenteen, ilmeisesti tehokkaamman mikrokoodin, prosessoreilleen. IA-86:n on lisätty koko ajan uusia käskyjä, jotka nopeuttavat joitain ohjelmia.
Syy siihen, että en ole innokas moniydinprosessorien kannattaja on yksinkertaisesti se, että ohjelman ajaminen monella ytimellä yhtä aikaa tekee ohjelmoinnin monimutkaisemmaksi. Tämä taas lisää virheitä ohjelmissa ja tekee niistä kalliimpia.
|
|
sam49
Suspended due to non-functional email address
|
29. tammikuuta 2010 @ 01:30 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti kakakakalle:
hmm. pitää varmaan perua tilaus, kun ei toimitus kiinnosta ja muutenkin jo aika huonolta näyttää. Varsinkin tällaiset kommentit:
http://www.computex.fi//catalog/product_...19614044d1fee4a
Kannattaa yrittää tosissaan saada rahoja takaisin. Pidä alkuperäiset kuitit ja kirjeenvaihto sekä muistiinpanot puheluista huolellisesti tallessa ja anna niistä vain kopioita, jos joku pyytää. Notaarin vahvistama kopio vastaa alkuperäistä ja useimmiten tavallinen kopio riittää.
Jos firma ehtii mennä konkurssiin, rahat ja tavarat menevät käytännössä saman tien. Yksi kaveri menetti muutama vuosi sitten Suomessa noin 400 e digitaalitelevisiokortin ja CI-modulin ostamisessa. Kortissa oli joku vika ja se oli myyjällä "takuuhuollossa". Konkurssipesä ei antanut tavaroita takaisin, koska ei pystynyt löytämään niitä firman jäämistöstä.
Itse asiassa ei kannata maksaa mitään etukäteen, vaan vasta sitten kun saa tavaran. Silloinkin mieluiten luottokortilla, jolloin maksun voi perua, jos tavara osoittautuu virheelliseksi tai vajaaksi.
|
|
Mainos
|
|
|
|
kakakakalle
Member
10 tuotearviota
|
29. tammikuuta 2010 @ 10:45 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti sam49:
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti kakakakalle:
hmm. pitää varmaan perua tilaus, kun ei toimitus kiinnosta ja muutenkin jo aika huonolta näyttää. Varsinkin tällaiset kommentit:
http://www.computex.fi//catalog/product_...19614044d1fee4a
Kannattaa yrittää tosissaan saada rahoja takaisin. Pidä alkuperäiset kuitit ja kirjeenvaihto sekä muistiinpanot puheluista...
Ei tässä mitään hätää, kun on postiennakko maksutapana...
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 29. tammikuuta 2010 @ 10:46
|
|
