No nyt ollaan jollain tavalla samassa asiassa.
Jotta edes pääset noin suuriin kaistaleveyksiin radioaalloilla joudut käyttämään tosi korkeita taajuuksia ja siellä tulee eteen niiden radioaaltojen etenemisen rajoitteet. Esimerkiksi puut, ikkunat voi katkaista koko signaalin. Yleensä näin korkeissa taajuuksissa tarvitaan näköyhteys lähettimen ja vastaanottimen välille. Hyvä nykyajan esimerkki asiasta on satellitti TV-vastaanotto. Sitä tapahtuu 4Ghz, 10Ghz ja 30Ghz taajuuksilla. Ku-band 10Ghz on meillä lähinnä käytössä ja siinä on noin 2Ghz kaistaleveys. 10700Mhz ... 12700Mhz. Joka saadaan tuplattua käyttämällä kahta polarisaatiota. Joten 4Ghz mahtuu monta sataa TV-kanavaa, etenkin kun ne voidaan pakata häviöllisesti.
20Gbits tarvitsee todennäköisesti paljon kaistaleveyttä ehkä jopa 10Ghz. Joka tarkoitaisi todella korkeita taajuuksia esimerkiksi yli 50Ghz kantoaaltoja. Tämä tarkoittaa "Extremely High Frenquency" tarpeita. Siellä kantama olisi noin 1km näköyhteyttä johtuen ilmakehän haitoista näillä taajuuksilla. Siellä vesi ja happimolekyylit alkaa olla tietyillä taajuuksilla ongelma jne.. Eli esimerkiksi vesisade voi viedä koko signaalin. Signaali ei siis enää mene monien asioiden läpi, joka on rajoite liikkuvalla asialle, jossa ei voida pitää koko ajan näköyhteyttä vastaanottimen ja lähettimien välillä. Eikä niitä taajuuksia pysty pitämään erillään siellä ilmatilassa samalla tavalla kuin maan alle laitettavia kuituja. Eli samoja tai läheisiä taajuuksia ei saa olla lähellä toisiaan ilmatilassa.
Tätä tarkoitan tuolla että vaikka 5G-langaton kuulostaa hienolta teknisesti niin sillä on todella pahoja radioaaltoon liittyviä ongelmia. Ihmiset ajattelee että kun ollaan digitaalisia niin se ratkaisee kaikki, mutta se radioaallot joita näissä langattomissa asioissa käytetään sisältää omia omituisuuksia. Mitä enemmän halutaan kaistaleveyttä sitä korkeampia taajuuksia joudutaan käytämään, eikä se tule ilman radiotaajuus rajoitteita.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 21. kesäkuuta 2015 @ 17:55
|