|
Ensimmäinen linux.
|
|
Senior Member
|
12. joulukuuta 2005 @ 18:22 |
Linkki tähän viestiin
|
Versio 0.0.4 25.04.06 työnimellä "Hahmotelma"
Usein törmää kysymyksen että mistä linux jakelusta kannattaa aloittaa niin kerään hieman listaa tähän.
25.4.06 Sattuipa silmään loistava artikkeli "Miksi Linux ei ole Windows" joka on jokaisen Linuxia kokeilevan Windows käyttäjän syytä lukaista läpi ennen kuin aloittaa.
http://webd.savonia-amk.fi/www/kt22440/LNW/linux_eioo_windows.html
Pitää kumminkin muistaa että linux jakeluita on todella monia. Jos yksi ei miellytä niin se ei tarkoita sitä etteikö joku toinen olisi parempi.
Asennettavat:
==========
Suse
http://www.opensuse.org/Download (OpenSuse)
- kaivataan kokemuksia!!
Ubuntu
http://www.ubuntulinux.org/
- Mahdollisuus valita pieni latauskoko (1 CD) jolloin loput ladataan
netistä asennuksen aikana.
- Mahdollisuus kokeilla LiveCD:a jolloin mitään ei asenneta kiintolevylle, koko linux on CD levyllä. Hyvä kokeilua varten.
- Kohtuullisen kevyt pyörittää hieman vanhemmallakin koneella.
- Monilla ollu ongelmia äänien kanssa. Ratkaisu vaatii usein hieman linux tietämystä jos ongelma ilmenee.
Kubuntu
http://www.kubuntu.org/
- Ubuntu projekti KDE työpöydällä. Lähinnä makuasia kumpi on parmpi Gnome vai KDE.
- Huhut kertovat että projekti on nykyään hieman perässä Ubuntu projektista. lisätietoja kaivataan!!
Manriva
http://www1.mandrivalinux.com/fi/
- Asennusohjelma on todella selkeä (myös suomeksi), nopea ja helppo.
- Jostain syystä hyvin useat tämän distron ekana kokeiluun valinneet
palaavat takaisin Windows käyttäjiksi.
- kaivataan kokemuksia, omat on vuosien takaa!!
Fedora Core
http://fedora.redhat.com/
- kaivataan kokemuksia!!
Lineox
http://www.lineox.net/index.php
- Suomalainen
- kaivataan kokemuksia!!
Live(eivät vaadi asennusta, hyviä kokeilua varten)
===
Knoppix
http://www.knoppix.net/
- kaivataan kokemuksia!!
Ubuntu
http://www.ubuntulinux.org/
- kaivataan kokemuksia!!
Suse
http://www.opensuse.org/Download
- kaivataan kokemuksia!!
Fedora
http://www.fedora.us/wiki/LiveCd
- kaivataan kokemuksia!!
Kommentteja noista distroista olisi kiva saada, hyviä ja huonoja
puolia nini vois listailla tähän aloittelojiden ihmeteltäviksi.
25.04.06 Lisätty artikkeli
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 25. huhtikuuta 2006 @ 05:14
|
|
Hharski
Junior Member
|
13. joulukuuta 2005 @ 06:08 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Voin kertoa omista kokemuksistani, että olen ikäni windowsia käyttänyt ja nyt Linux-käytäjänä ollut n. 1-2 kuukautta. Ensimmäinen kokeiluni oli Ubuntu, joka säilyi koneella 3 päivää. Vaikka ubuntuun oli hyviä suomalaisia sivuja ohjeineen, niin en saanut kovalevyn osioita liitettyä siihen (tämä vain yksi esim. ongelma). Yksinkertaisia ohjeita löytyy, mutta ei prkl toimi. Osuin vaihtajana juuri hyvää rakoon, kun SuSE10 oli juuri julkaistu. Tämä kun oli suomenkielinen, niin päätin kokeilla. Siihen olen jäänyt ja siinä pysyn. En ole muita kokeillut, enkä nää sitä kyllä tarpeelliseksi, koska se toimii. Emäntäkin surffailee ja kuuntelee musiikkia ongelmitta. Windowissa käyn välillä pelaamassa ja tekemässä niitä juttuja, joita en vielä Linuxissa osaa (FTP-serveri, valokuvat).
|
Senior Member
|
13. joulukuuta 2005 @ 06:31 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Itse vaihdoin windows xp:een täydellisen sekoamisen jälkeen mandriva 2006:seen ja alkuhämmennyksen jälkeen olen ollut erittäin tyytyväinen.
Asennus oli erittäin simppeli ja kesti about 30 min jonka jälkeen surffattiinkin jo netissä iloisesti. KDE:een työpöytä on todella helppo windows käyttäjille.
Nii joo ja toi mandriva 2006 on myös suomeksi saatavilla, mutta jossain kohdin suomennokset on vähän pielessä mut ei pahasti.
|
|
kuassa
Suspended due to non-functional email address
|
13. joulukuuta 2005 @ 06:43 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Minusta noissa on eroja sen mukaan mikä vääntyy parhaiten vanhalle raudalle.
SuSe on aika hyvä sinällään, mutta koin sen aika raskaaksi vanhemmalla koneella ja hitaammalla prosessorilla.
SuSesta kannattaa myös hankkia sen oma paketti jossa on kaikki mukana. Silloin kun itse kokeilin niin käytin nettiasennusta ja vaikka se oli helppo periaatteessa tehdä, se kumminkin vaati jonkin verran osaamista ja nopean yhteyden kun haki gigan tai kaksi asennuksen aikana.
Abit UL8 Athlon 939/64/3000+ Vista Premium Home
Asus A7V8X Deluxe Athlon XP 2200+ Windows XP Home
AsRock 939 DualS Athlon 939/64/3200+ Ubuntu Feisty64bit
|
|
maketzu
Member
|
13. joulukuuta 2005 @ 17:06 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Henry, antaisitko suoran latausosoitteen tuohon Mandriva 2006 (English) versioon?
Kaiken tarpeellisen löydät Googlesta.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 13. joulukuuta 2005 @ 17:06
|
Senior Member
|
13. joulukuuta 2005 @ 17:10 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Heitäs kuukeliin ni alkaa löytyä... : ) Vai eiks simmosta löydy?
No en päässy ite ainakaa äsken lataa sitä finska versioo edes... taitaa olla servut kaatuneena... tai jotain...
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 13. joulukuuta 2005 @ 17:25
|
|
Faeryan
Suspended due to non-functional email address
|
14. joulukuuta 2005 @ 09:20 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Ubuntu (Gnome):
Ubuntu on varsin hyvä järjestelmä Linux-nyypälle. On varsin aloittelijaystävällinen, mutta 64-bittistä versiota ei kannata lähteä lataamaan ainakaan vielä vaikka prossu sellainen olisikin. 64bittisyystuki kun ei ole vielä ihan kohdallaan kaikkien ohjelmien kanssa.
Myös suomenkielen tuki kannattaa suosiolla jättää pois jos englanti vain taittuu riittävästi. Peruskäyttöön tuo kielituki kyllä riittää, mutta jossain välissä tulee vastaan niin mielikuvituksellisia suomennoksia että niissä on sekaisin vaikka varsin hyvin puhuisikin sekä englantia että suomea, ja englanninkielisten ohjeiden seuraaminenkin on todella hankalaa jos lähtee suomenkielisestä versiosta arvailemaan että mitä suomentaja on tarkoittanut tällä. Tämä kielitukivuodatus perustuu vain 5.04 Ubuntun versioon. Uudesta 5.10:stä ei ole kokemusta kuin englanninkielisenä.
Kubuntu (KDE):
Käytettävyydessä hiukan jäljessä Gnome-veljeään, mutta silmäkarkin osalta KDE rokkaa. KDE:n ja Gnomen ohjelmat voi asentaa ristiin aptitude-paketinhallinnalla, ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta toimivatkin kummallakin yhtä hyvin.
Gnome-Ubuntun silmäkarkin saa KDE-Kubuntun tasolle muutamalla ohjelmalla mutta nämä syövät enemmän resursseja kuin KDE:n vastineet.
Knoppix-live (KDE):
Pieni, ihan kiva KDE-pohjainen Linux-käyttis kokeiluun. Hiukan esimakua KDE:n silmäkarkista. Graafisen puolen kanssa leikkimällä pääsee aika pitkälle tämän käyttiksen kanssa, eli monimutkaisia komentoja ei tarvitse niin paljon opetella. Tekee paljon kaikkea automaattisesti, mutta varsinaiseen käyttöön (oma asennuksensa) ei tämä käyttis ole parhaita, mutta ihan livekokeiluksi mukavaa ajanvietettä.
Voidaan myös asentaa kovalevylle live-cd:n kautta, mutta vaatii pientä säätämistä.
AsRock939-DualSata2 | AMD Athlon64 X2 3800+ | GeForce 9800 GT | 2,5Gt DDR | Samsung HD160JJ | Logitech G15 | Samsung 226BW | Razer Diamondback
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 14. joulukuuta 2005 @ 09:24
|
|
nainen
Junior Member
|
19. joulukuuta 2005 @ 05:10 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Huom! minulla ei ole nettimahdollisuutta ja koneessa toisella asemalla Xp.
Ubuntu (eka kokeilu)
-Erittäin hyvä, helposti asentui. Meni jonkin aikaa kokeillessa kuinka kaikki toimii (olen enemmän "kokeile ja tappele"-tyyppiä kuin "kysy/lue ohjeita ja onnistu"). Ainakin opin jotain kun joutui miettimään miten saa asennettua ohjelmia ilman nettiä.
Kevyt ja kiva, toimiva.
Suse 10.0
- Asennus onnistui hyvin. Hivenen hitaampi kuin Ubuntu. Asennusdvd:ssä kivasti ohjelmia ja yhden ylimääräisen(ei dvd:llä olleen) ohjelman asennus onnistui paremmin kuin Ubuntussa. Mielestäni parempi tuki eri ohjelmille kuin Ubuntussa, ainakin Susessa Scribuksessa (taitto-ohjelma) mukavampi käyttöliittymä. Pysyn toistaiseksi Susessa, mikäli netin tai ylimääräisen kovon laitan, asentuu Ubuntu rinnalle.
|
|
Danshaku
Suspended due to non-functional email address
|
27. joulukuuta 2005 @ 10:10 |
Linkki tähän viestiin
|
Mandrake 10.X (Mandrivan esi-isä)
Toimi hitaammalla koneella hetken ja sen jälkeen kuoli...
Windowsia käytin hetken ja sitten kyllästyin sen muokkaamattomuuteen.
Ubuntu 5.04 (Hoary Hedgehog)
Toimiva ja simppeli linux distro. Laptop ominaisuuden avulla toimii kuin unelma läppärillä. Samoin tykkään synaptic package manager ja apt-get ominaisuuksista (vaativat nettiyhteyden, mielellään 512 tai surempi). Yksinkertainen ja simppeli ja työpöytä muokkautuu kohtuu helposti oman näköisekseen (joka on windowsilla mahdotonta lukuunottamatta ikoneita ja taustakuvaa).
Tässä pari esimerkkiä:
http://mrbass.org/linux/ubuntu/20xfce4.jpg
http://suzansworld.com/bilder/ubuntu/ubuntu_10.jpg (vaatii jo paljon osaamista)
Ubuntu 5.11 (Breezy Badger)
Samaa luokkaa kuin aikaisempi versio, paitsi laptop ominaisuuden kanssa hieman ongelmia. Ubuntuun löytää loistavia HOWTO oppaita kaikkeen mm. http://www.ubuntuforums.org/ ja http://ubuntuguide.org/ (aivan kaikki jälkimmäisessä ei toimi 5.10:ssä). Muita julkaisuja en ole vielä uskaltautunut kokeilemaan.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 27. joulukuuta 2005 @ 10:19
|
|
zxcvbv
Junior Member
|
22. tammikuuta 2006 @ 08:00 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Itsellä oli ensin mandrake 10.1 ihan hieno ja toimiva mutta raskas ja epävakaa. Voitti silti Windowsin. Ei tienny kannettavasta mitään. ei tunnistanut akkua, läppää, infrapunaa mitään.
Ubuntu livessä toimi kaikki mitä tuli kokeiltua ainut miinus etten pidä gnomesta. Live oli tietenki hidas. Niin ja ei mp3 tukea.
Sitten Suse 9.3 raskas, mutta toimiva, todella paljo paketteja. Kannettavan tunnisti oikein. WLAN ei toiminu.
Sitte Fedora Core 4: pitkä miinus mp3 tuen puutteesta oppailla sai kaikki ne kumminki toimimaan mutta videocodecit on jumissa. X käynnistyy uudestaan ku yrittää pyörittää videoa. Yum toimii hienosti jos vaan muistaa käyttää ainoastaan konsolissa, graafiset epävakaita. Kannettavan tunnistaa oikein. Wlan ei toimi. Säätämällä hyvä käyttöjärjestelmä.
|
Senior Member
|
23. tammikuuta 2006 @ 00:40 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Lainaten muitakin, Mandraken 10.1 oli se millä aloitin, ja mikä toimivana kokoonpanona on tällä hetkellä viimeisin.. Sopii hyvin aloittelevalle käyttäjälle, siitä on hyvä tutkailla ja jatkaa.
|
|
juyli
Senior Member
|
24. tammikuuta 2006 @ 14:34 |
Linkki tähän viestiin
|
Quote:
Fedora Core
http://fedora.redhat.com/
- kaivataan kokemuksia!!
Kokemuksia jo vuosikymmen RedHatista, joka on päivitetty Fedora Core 4:ksi - Fedora Core 5:tä odoteltaessa.
Fedora Core on kaupallisen Red Hat Inc. yhtiön tukema vapaa ja ilmainen Linux-jakelu. Red Hat Inc. on vanhimpia, suurimpia ja perinteikkäimpiä Linux-jakelijoita.
Fedora Coreen on saatavilla monipuolisia Red Hat jakelulle tyypillisiä graafisia konfigurointityökaluja, ja jakelu on valmiiksi asennettu oletuksena useimpien tarpeisiin. Fedora Core on monipuolinen yhtähyvin palvelinkäyttöön kuin työpöydälle.
Red Hattia koskeva laaja kirjallisuus on suoraa toimivaa tai vähintäänkin sovellettavissa Fedora Coreen.
Fedora Coren paketinhallinta perustuu Red Hatin kehittämälle Red Hat Packages Manager paketeille (rpm) ja nykyisin ohjelmien päivitykset riippuvuuksineen hoituvat yum:lla tai graafisella yumexilla joko automaattisesti tai manuaalisesti. Tätä rpm-paketointia käyttävät useat muutkin jakelut kuten SuSE ja Mandriva. Fedora Core päivittyy 2-3 kertaa vuodessa, ja päivitys on tehtävissä suoraa verkosta tai asennuslevyiltä edelliseen versioon.
Fedora Core yhdessä kaupallisen Red Hatin Enterprise Linuxin (RHEL) kanssa lienevät yleisimpiä käytössä olevia Linux-jakeluja. Ja jopa laitevalmistajat usein tukevat nimenomaan Red Hat Inc:iä tekemällä ajureita tämän yhtiön tukemia jakeluja varten.
Fedora Core sisältää vain vapaita, vapaasti jaettavia ohjelmia, mutta ei-vapaat tai muut kolmannen osapuolen ohjelmat on saatavilla useilta tiedostopalvelimilta ympäri maailman tai suoraa ohjelmaa valmistavan yrityksen sivuilta jakeluun paketoituna.
Fedora Core 5 ilmestyi 20.3.2006
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 4. huhtikuuta 2006 @ 05:13
|
AfterDawn Addict
20 tuotearviota
|
19. helmikuuta 2006 @ 16:59 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Fedora Core 4:ää itse olen käytellyt ja vaikka pahat kielet joskus väittävätkin sen olevan ainakin uuden version ilmestyessä kovin buginen, en ainakaan itse ole mitään huomannut. Päivityksiä tulee melko ripeään tahtiin ja ne on helppo ladata ja asentaa.
Ohjelmia FC:lle on saatavana todella runsaasti ja ohjelmavarastoja (eng. repository) löytyy ympäri nettiä. Fedoran omien repositoryjen ohella parhaita ovat freshrpms.net ja livna.org
Mielestäni FC pyrkii kulkemaan sitä kultaista keskitietä, se on helppo asentaa (graafinen asennus) ja on asennuksen jälkeen päällisin puolin valmis, joskin kaikenlaista pientä säätöä tarvitaan (nettiselaimen pluginit, erinäiset audio- ja videopluginit). Toisaalta, ken haluaa, kaikenlaiset säätömahdollisuudet ovat hyvät ja jakelusta voi mielestäni hyvin muokata itsensä näköisen.
Koska FC on ilmainen ja vapaa, siitä on jätetty pois kolmansien osapuolien lisensoimat osat, kuten mp3:sten soittoon vaadittavat komponentit. Tämä tuottaa yleensä alkuun hieman päänvaivaa, sillä näitä komponentteja ei löydy fedoran omista varastoista, vaan ensi töikseen on asennettava kolmansien osapuolien ohjelmavarastot, joista sitten saa näitä lisensoituja komponentteja, kuten mp3-pluginit ja w32-videokodekit.
Pääsääntöisesti fedora on siis helppo asentaa ja ottaa käyttöön. Se sopii niin koti- kuin palvelinkäyttöönkin, sillä sen mukana tulee runsaasti tavaraa. Nykyisellään asennuspaketti sisältää neljä (4) CD:tä tai yhden (1) DVD. Normaali kotikäyttöön tuleva asennus vie kovalevyltä tilaa 2-3 gigatavua, riippuen siitä, kuinka paljon ohjelmia asentaa. Tietysti, jos asentaa tämän lisäksi palvelinkomponentteja, tilaa saa kulumaan paljon enemmän.
Jos ei ole aiemmin linuxia käyttänyt, en välttämättä ihan ensimmäiseksi distroksi suosittelisi.
Hiukan harjoitus Ubuntun tai vaikkapa Xandrosin kanssa, niin Fedorakin luonnistuu kuin tyhjää vain.
|
|
JnZm
Newbie
|
1. maaliskuuta 2006 @ 08:30 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Ubuntun CD tuli eilen postissa, ja kyllä tuntuu mukavalta aloittelijalle. Asennus oli ystävällinen, vaikka osioinnissa ja swap-osioissa oli hiukan ulalla.
Ja aloittelijan kysymys : Miten saan nettiyhteyteni toimimaan Ubuntussa? Käytän dial up-modeemia. Windowsissa laitettiin kehiin vain palveluntarjoajan numero, omat tunnukset ja soitettiin. Ubuntu vaatii ip-osoitteita ja kyselee, haluatko yhdistää FTP-palvelimeen sun muuta. Apua, kiitos!
Kantavana teemana on lähinnä kokeilla mitä digitaalilla saa aikaan, kun ei ole itsekritiikkiä. Tai lahjoja.
|
|
Tsombi
Newbie
|
12. maaliskuuta 2006 @ 08:44 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Omasta mielestäni näistä Debian-pohjaisista Ubuntu tarjoaa enemmän söpöilyä ja vähemmän käytettävyyttä, kun taas Kubuntu on hivenen ehkä kolkomman näköinen mutta helpommin säädettävissä ja muokattavissa ilman että on pakotettu koko ajan säätämään asioita komentoikkunan (vai mikä se nyt olikaan suomeksi) kautta.
ELikäs toisinsanoen Gnomen jos valitsee työpöytäympäristöksi niin se hyvä puoli siinä on, että hyvinkin äkkiä oppii tekemään pakon sanelemana asioita ilman graafisia härpäkkeitä. Gnome-ohjelmista muutamat ovat kyllä loistavia, kuten synapticin paketinhallinta, mutta Gnomen ja KDE:n ohjelmia saa asennettua nätisti ristiin. KDE kuitenkin loogisuudellaan ja käytön helppoudellaan viehättää enenmmän. Makuasioita.
"The fear of blood tends to create fear for the flesh"
|
|
kuassa
Suspended due to non-functional email address
|
12. maaliskuuta 2006 @ 10:20 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Mitäs olet jounut säätämään komentorivillä Gnomessa?
Nyt ei ole tullut mieleen kertaakaan että moiseen olisi tarvinnut ryhtyä. Eikä edes tule mieleen mitä sieltä voisi säätää.
Myönnän kumminkin etten ole mikään GUI ekspertti.
Abit UL8 Athlon 939/64/3000+ Vista Premium Home
Asus A7V8X Deluxe Athlon XP 2200+ Windows XP Home
AsRock 939 DualS Athlon 939/64/3200+ Ubuntu Feisty64bit
|
|
Tsombi
Newbie
|
12. maaliskuuta 2006 @ 12:34 |
Linkki tähän viestiin
|
|
"Mitäs olet jounut säätämään komentorivillä Gnomessa?"
Kunpa ei ule nyt mieleen tarkkaa esimerkkiä. Joka tapauksessa itselleni oli huomattavan paljon helpompaa tehdä asioita Ubuntussa komentorivin kautta kun jostain syystä ne eivät onnistuneet niin helposti graafisia välineitä käyttäen. Mukaanlukien windowsissa luomieni kovalevyosioiden "mounttaaminen."
KDE:n administrator-nappula jolla saa tarpeen vaatiessa itselleen root-oikeudet on ainakin omasta mielestäni elämistä huomattavasti helpottava asia tällaiselle aloittelijalle.
"The fear of blood tends to create fear for the flesh"
|
|
Danshaku
Suspended due to non-functional email address
|
13. maaliskuuta 2006 @ 11:27 |
Linkki tähän viestiin
|
|
hmm.. gnome on kyllä graafisesti ehkä vaikeampi (kaikkia ominaisuuksia ei voi muokata niin helposti graafisesti) mutta ei kde mitenkään kolkko ole.. vaatii minun mielestä enemmän koneelta kun gnome (ilman mitää eyecandyjä). Ite käytän Xfce 4:ta window manageria. Miljoona kertaa kevyempi, suht helpp muokata asioita (lähinnä kde ja gnome työkaluilla). Ainut miinus tulee tiedostoselaimesta (xffm) joka ei ole mikään käyttäjäystävällinen mielestäni. Onneksi tuttu ja turvallinen nautilus toimii (henk.koht. vihaan konkueroria yli kaiken, tulee liikaa windows mieleen :D)
Ei kaikkea kaikille, vaan jotakin jokaiselle
|
AfterDawn Addict
|
13. maaliskuuta 2006 @ 12:20 |
Linkki tähän viestiin
|
Quote:
Ite käytän Xfce 4:ta window manageria.
Xfce on kylläkin DE (niinkuin Gnome ja KDE:kin), eikä window manageri. Xfce:n oma window manageri on xfwm, joka on siis vastaava, kuin metacity Gnomelle ja kwin KDE:lle.
Quote:
Ainut miinus tulee tiedostoselaimesta (xffm) joka ei ole mikään käyttäjäystävällinen mielestäni.
Kannattaa tutustua tähän (vaikka siitä ei virallista julkaisua vielä olekaan):
http://thunar.xfce.org
EDIT:fix
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 13. maaliskuuta 2006 @ 12:25
|
|
Danshaku
Suspended due to non-functional email address
|
15. maaliskuuta 2006 @ 12:39 |
Linkki tähän viestiin
|
@ juppe22
Quote:
Kannattaa tutustua tähän (vaikka siitä ei virallista julkaisua vielä olekaan):
http://thunar.xfce.org
Kiitos. Se on ihana! enkä ole edes pahoja bugeja vielä huomannu, vaikka ei olekkaan vielä valmis versio.
Ei kaikkea kaikille, vaan jotakin jokaiselle
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 15. maaliskuuta 2006 @ 12:39
|
|
valkkari
Junior Member
|
16. maaliskuuta 2006 @ 07:34 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Itse aivan noviisi linuksen käyttäjä, kohta 2 vrk:ta pyöriny mandrake 10.1 koneella. Syy miksi laitoin niin oli winnukan viimeinen sekoaminen.
Asennus oli aikaaa helppo, mutta sen jälkeen ollut... no sanotaanko että aika hauskaa... Johtuneeko siitä että en koskaan ole edes nähny ensimmäistäkään linusta toiminnassa. Eikä perinteinen winnukan käyttäjä lue ensimmäistäkään opasta :)....
Mutta...alkuvaikeuksien jälkeen, täytyy sanoa että vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, opettelemista vielä on jonkin verran, mutta winnukkaan en enään aio palata.... jossain vaiheessa aion kuitenkin vaihtaa uudempaan versioon...
|
|
uggeli
Junior Member
|
18. maaliskuuta 2006 @ 13:43 |
Linkki tähän viestiin
|
En nyt jokaista viestiä lukenut suurennuslasin kanssa läpi, mutta koska en silmäilylläni huomannut tätä, niin päätin laittaa. Eli ubuntullehan on suomenkielinenkin yhteisö joka löytyy osoitteesta http://www.ubuntu-fi.org/ Tuolla on myös latauslinkit ubuntuun funetin suomen palvelimelta, sekä linkki keskustelualueisiin, josta löytyy hyvät how-to oppaat, sekä avuliasta porukkaa.
|
|
keisari88
Junior Member
1 tuotearvio
|
25. maaliskuuta 2006 @ 15:17 |
Linkki tähän viestiin
|
Suse 10.0 ollut nyt muutaman päivän käytössä eikä voi kyllä valittaa. Asennus oli yksinkertainen ja jokseenkin kaikki on toiminut niin kuin pitääkin.
Bill Gatesin kieroiluihin ei taida enää paluuta olla.
http://www.kotoistaminen.novell.fi/
|
Senior Member
|
4. huhtikuuta 2006 @ 10:15 |
Linkki tähän viestiin
|
Distro: Slackware
Weppisivu: http://www.slackware.com http://www.slamd64.com/
Edit: Slackware 11 ilmestyi lokakuun alussa mutta järkyttäviä mullistuksia uusi slackware ei tuo mukanaan. Slackwaressa ajautksena on "KISS; Keep It Simple, Stupid" joten mukana ei tule mitään hirveitä multimediahärpäkejuttuja tms lisäpalikoita. Slackware 11 sisältää uudempia versioita ohjelmista, parempi tuki 2.6 -sarjan kerneleille ja muuta pientä.
X.org:in versio vaihtui 6.9:iin, KDE pyörähti versioon 3.5.4, KDEn mukaan heitettiin Amarok ja muutama amarokin tarvitsema kirjasto (libmusicbrainz, libvisual yms), glibc meni versioon 2.3.6, Mozilla Suite vanhentui joten Seamonkey tuli tilalle, Abiword poistettiin koska siitä tuli puhtaasti Gnome-ohjelma.
Slacware jaetaan 6:lla cd-levyllä tai 1:llä dvd:llä. Asennus tapahtuu kolmelta ensimmäiseltä cd levyltä (3 viimeistä sisältää sorsakoodeja). Slackwaresta on (epävirallinen) 64-bit versio nimeltä Slamd64. Slackwaresta on myös riisuttu malli nimeltä ZipSlack, jonka voi asentaa FAT32 osiolle tuhoamatta siellä olevaa dataa.
Slackware on yksi niitä "vaikeimpia" distroja aloittelijoille. Ei ole graafista ympäristöä asennuksessa, asennettavissa paketeissa ei ole "riippuvuuksia" (vrt. Fedora/RH ja rpm:t) ja helposti voi jäädä asentamatta jotain mitä toinen ohjelma voi tarvita. Ei mitään ylimääräisiä graafisia konffaustyökaluja (paitsi KDE:n mukana tulevat) ja säätäminen tehdään yleensä tekstitiedostoja editoimalla tai niillä perus-scriptinpätkillä mitä jonkun ohjelman mukana tulee (esim X-Windown mukana tuleva xorgconfig tms). Järjestelmän päivitykset laitetaan yleensä käsin: lataa .tgz paketti ja pkgtoolilla asennetaan. Paras esimerkki on se että X-window (+KDE) ei lähde Slackwaressa oletuksena tulille vaan pitää itse mennä muokkaamaan inittabbia.
Slackwarea käyttäessä pitää tietää mitä tekee. Jos ei tietoa ole, slackware tarjoaa mahdollisuuden oppia asiat syvällisesti: Koska suurin osa hommista tehdään käsin, niin manuaalia tulee lueskeltua enemmän kuin tarpeeksi sekä googlea käytettyä. Sitten mitä siinä oppii, voi helposti soveltaa muihinkin linuxeihin. Kun ohjelmien välillä ei ole "riippuvuuksia" käyttäjä voi halutessaan asentaa vain sen mitä oikeasti tarvitsee.
Slackware ei ole ihmiselle joka etsii nopeaa ja helppoa siirtymää Windowsista Linuxiin. Slackware on kokeneille linux-käyttäjille tai niille jotka haluavat opetella linuxin salat pintaa syvemmältä.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 13. lokakuuta 2006 @ 17:44
|
|
Mainos
|
|
|
Member
|
9. huhtikuuta 2006 @ 07:07 |
Linkki tähän viestiin
|
Itse asensin Fedora Core 4:n ensimmäiseksi Linuxikseni. Syynä siirtymiseen oli periaatteellinen närkästys Windowsin tuoteaktivoinnista. Lisäksi kollegani narisi XP:n taipumuksesta ottaa yhteyksiä ulos verkkoon sen kummemmin ilmoittelematta millä asioilla se siellä liikkuu. Hän piti XP:tä myös erittäin epileptisenä käyttöjärjestelmänä. Aktivoinnin merkeissä tehdyt puhelmitse tapahtuvat yhteydenotot Microsoftin suomalaiseen päämajaan tuntuivat myös vierailta. Kun paranoia oli näin herätetty, siirtyminen Linuxiin tuntui luontevalta. Yritin aikoinani asentaa FC1:stä, mutta se kaatui siihen, ettei käyttis osannut asentaa sisäistä Telewellin ADSL modeemia. Kuukauden näpertelyn jälkeen unohdin koko jutun. Kun hankin ulkoisen modeemin, ajattelin kokeilla uudestaan. FC4 asentui oikein mallikkaasti, tosin defaulttina tuleva riisuttu asennuspaketti aiheutti hieman päänvaivaa. Ainakin KDE kannattaa valita defaulttina tulevan Gnomen lisäksi. Muitakin osioita kannattaa klikkailla asennettaviksi melko liberaalisti, kyllä niistä eroon pääsee jälkikäteen. Yhden DVD:n sisältämä asennus oli myös helpotus, CD-levyjen vaihto jaksaa aina ärsyttää.
Minulle tuotti ongelmia mieltää, että keskeiset komponentit tulevat käyttiksen mukana automaattisena: FC4:ssä oli mukana tuki ikivanhalle HP:n DeskJetille. Tämä selvisi kun olin viikon yrittänyt asentaa ajureita verkosta löytyvillä paketeilla. Printterin ja muiden perifeeristen yksiköiden asennus oli erittäin helppoa. Käyttis tunnisti jopa puhelinoperaattorilta saadun halpiskameran suoraan.
Samoin minulle oli yllätys, että käyttiksessä on ohjelma, joka osaa ladata verkosta suoraan paitsi haluamasi ohjelman, myös sen vaatimat lisäosat (dependecies). Tämäkin selvisi parin viikon ahertamisen jälkeen. Aluksi latasin rpm-paketit (kts. yllä) koneelleni, mutta huomasin että rpm -Uvh <rpm_paketin_nimi> antaa lähes poikkeuksetta virheilmoituksen puuttuvista tiedostoista, joita on sitten metka metsästää yksitellen muista ohjelmista. Yum on ohjelma, joka osaa asentaa nämä puuttuvat palikat suoraan verkosta. Jos se ei löydä ohjelmaa ohjelmavarastoista, voit ladata rpm paketin koneellesi ja asentaa sen sitten komentoriviltä yumilla, jolloin yum hakee puuttuvat paketit suoraan verkosta.
Parhampia paikkoja rpm-pakettien hakuprosessissa ovat olleet:
http://rpm.pbone.net/
http://rpmfind.net/linux/rpm2html/search.php?query=&submit=Search+...
Suureksi avuksi ovat olleet myös Stanton Finleyn asennusohjeet(http://stanton-finley.net/fedora_core_4_installation_notes.html). Niiden avulla sain videot pyörimään, mp3:t soimaan ja BitTorrentin lataamaan. Myös turhat servicet kannattaa naksutella pois resursseja syömästä. Yum -y update on myös hyvä tehdä asennuksen jälkeen. Copy&paste tyyliin tehdyt ohjeet ovat olleet erittäin näppäriä käyttää. Muitakin Fedora Core 4 Installation notes -nimellä kulkevia paikkoja löytyy, kannattaa hieman silmäillä näitä ennen asennusta.
Itselläni on vanha Unix ja MSDOS -pohja. Jos et ole sinut konsolilta suoritettavien kometojen suhteen, ainakin peruskomennot kannattaa opetella ennen asennusta (cd, ls, su jne.). Niitä ei kovin montaa ole.
Oikeastaan ainoa asia, joka jäi kismittämään, oli 64-bittisen version toimimattomuus. Windows ohjelmien pyörittämiseen tarkoitettu Wine ei suostunut oikein pyörittämään vanhoja pikkuhelppereitäni, ja lähinnä sen vuoksi käytän nyt i386 versiota. Suosittelen ainakin opetteluajaksi tätä versiota, x86_64 voi aiheuttaa runsaasti aikaa vievää päänvaivaa.
Jos tulee ongelmia, virheilmoituksen heittäminen Googleen tuottaa yleensä hedelmällisiä tuloksia, varsin usein keskeisimpiin virheilmoituksiin on joku muukin törmännyt ennen sinua.
Asensin pari viikkoa sitten FC5n ja se on toiminut moitteettomasti. Jos harkitset FC:tä, suosittelen vitosversiota. Firefox tulee siinä mukana uusimpana versiona. Yumin lisäksi siinä on kummallisen suomalaisen pirut-nimen saanut ylläpitopaketti, joka vaikuttaa ihan mukavalta. Ylläpitoon voi kokeilla myös smart-nimistä ohjelmaa.
Eli yhteenveto: FC on erittäin elegantti käyttis, sen asentaminen on helppoa, se tunnistaa kiitettävällä tavalla kaikki perifeeriset komponentit ja siitä on runsaasti infoa saatavilla. Miinuksena on alkukankeudesta johtuva opetteluvaihe. Jos sitä tekee iltatyönä työpäivän jälkeen, humpsahtaa siihen helposti kuukausi. Minulla siihen kului kaksi. Voin suositella ensimmäiseksi Linuxiksi pienellä varauksella.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 9. huhtikuuta 2006 @ 12:42
|
