|
|
|
Keskustelualueet
Keskustelualueet
|
|
|
TV-maksua korotetaan 10. kerran 2000-luvulla
|
|
Viestiketjuun kuuluvat käyttäjäkommentit liittyvät tähän uutiseen:
uutinen julkaistu: 27 lokakuuta, 2011
Valtioneuvosto on päättänyt jälleen kerran korottaa TV-maksua. Vuodesta 2012 alkaen maksun suuruus on 252,25 euroa (12 kk), kun se tänä vuonna oli 244,90 euroa. Korotusta tulee yhteensä kolme prosenttia.
Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotearkiston mukaan maksua on korotettu joka ikinen vuosi vuodesta 2004 lähtien. Taaemmas arkisto ei ulotu. Helsingin Sanomien arkiston mukaan vuosina ... [ lue koko uutinen ]
Lue uutisartikkeli kokonaisuudessaan ennen kuin kommentoit aihetta.
|
|
tonttila
Suspended due to non-functional email address
|
30. lokakuuta 2011 @ 15:42 |
Linkki tähän viestiin
|
|
No paljonkohan sitä rahaa sit menis ilman "säästöjä". Edelleen kysyn jääkö yleltä ikinä rahaa yli vai laitetaanko se kaikki vaan johonkin että kaikki saadaan tuhlattua.
Ja toinen, tajuan kyllä mistä muut kanavat saavat rahansa, muotoilin ehkä lauseen huonosti.
Tarkoitin että minkä suuruisella budjetilla kolmonen ja nelonen tarjoavat saman mitä yle, tv ohjelmat ja nettipalvelut. Ja paljonko ylellä kuluu rahaa varsinaiseen tv-toimintaan jos siitä lasketaan pois radio ja musiikitalot ja sinfoniaorkesterit Sun muut jotta voidaan verrata lukuja oikeasti.
Ja koska olen käynyt oopperassa tai jossain korkeakulttuuritapahtumassa? No en ikinä. Ei siellä käy ku hienot ihmiset, ruotsalaiset ja rikkaat. En asu lähelläkään Helsinkiä, aika vaikeaa edes käyttää ko palveluita. Hankkisivat rahansa suoraan niiltä jotka käyttävät palveluita. Ja en myöskään kuuntelee radiosta yhtäkään ylen kanavaa. Miksi siis maksaisin.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 30. lokakuuta 2011 @ 15:44
|
|
zya
Member
|
30. lokakuuta 2011 @ 15:42 |
Linkki tähän viestiin
|
Jos Yle olisi yritys olisi se mennyt konkurssiin jo ajat sitten. Jos Yle olisi toimiva yritys se toimisi 50-100 miljoonan euron budjetilla vuosittain ja tv-maksu olisi 30-60 euroa vuosi. Koska kuitenkin Ylessä tiedetään, että se saa ylittää aina budjettinsa niin Yle pistää kaikki rahat menemään ja sekään ei riitä vaan 10-20 miljoonaa tappiota joka vuosi. Lukekaa alla oleva kertoo Ylestä kaiken.
Lainaus:
Kritiikki ja keskustelu
Yksityinen media on arvostellut voimakkaasti YLEn toimenkuvan laajentumista ja sen ilmaiseksi jakamia sisältöjä. Huhtikuussa 2009 Viestinnän Keskusliitto ja Sanomalehtien liitto olivat YLEn tietojen mukaan lähettäneet jäsenilleen paimenkirjeen, jolla oli tarkoitus yhtenäistää kaupallisen median suhtautumista YLEen. Paimenkirjeen mukaan YLE vääristää mediakilpailua ja uhkaa maakunta- ja paikallislehtien sekä Suomen tietotoimiston asemaa. Kaupalliset toimijat pyrkivät vaikuttamaan kansanedustajiin, YLEn johtoon, media-alan avainhenkilöihin, suureen yleisöön ja julkiseen mielipiteeseen.Suomen tietotoimisto tuki Euroopan komissiolle kyselyn, voiko YLE jakaa ilmaiseksi uutisia julkaistavaksi esim. kauppakeskuksissa ja lentoasemilla näyttötauluilla. Kilpailijoiden kritiikin kohteeksi nousi myös Lintilän työryhmän ehdottama mediamaksu, joka korvaisi televisiomaksun.
Syyskuussa 2009 Iltalehden moitti että Yleisradio kuluttaa "surutta rahaa Tangomarkkinoihin, saippuasarjaan ja jättimäiseen henkilökuntaan. - - Ylen henkilökuntamäärä on Suomen oloihin suhteutettuna suorastaan jättimäinen. - - Peräti 15 prosenttia tv-kanavien kustannuksista palaa ruotsinkieliseen FST5-kanavaan, vaikka sen katsojaluvut rämpivät pohjalukemissa. - - Ylen miljoonia palaa lähivuosina roppakaupalla myös surullisenkuuluisaan Musiikkitaloon.]
Kalle Isokallio on kritisoinut Yleä, koska hänen mielestään Yle käyttää liian suuren osan budjetistaan ruotsinkieliseen ohjelmistoon. Vuonna 2006 Yle FST5 onnistui saamaan katsojien kokonaiskatseluajasta vain 0,2 %.
Kaupallinen MTV3 on myös tuominnut yksityisen rahan käytön Ylen ohjelmien rahoitukseen. Arvostelu koski ruotsinkielisten säätiöiden varojen käyttöä FST5:n aamuohjelman rahoitukseen. MTV3:n toimitusjohtajan mukaan Ylen pitää olla verovaroin rahoitettu, eikä se saa haalia yksityistä rahaa toimintaansa.
Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen närkästyi loppuvuodesta 2009 Yle Puheen ja Niklas Herlinin uusisuomi.fi-verkkolehden välisestä yhteistyöstä kolumnien toimittamisessa. Toimitusjohtaja Mikael Jungner vastasi siihen että Yle tekee kaupallista yhteistyötä myös Sanoma Oy:n Startelin kanssa ja riippumattomat yhtiöt tuottava viidenneksen televisio-ohjelmista.
Slovenian vaalit hävinnyt pääministeri Janez Jan?a teki Yleisradiosta tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjälle. Yleisradion MOT-ohjelmassa annettiin kantajan mukaan kevein perustein ymmärtää, että Slovenian pääministeri olisi saanut lahjuksia Patria AMV -kaupoissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yle
Sitten tuosta musiikkitalosta, jonka rakentamisen Yle maksaa.
Lainaus:
Helsinkiin rakennettavan Musiikkitalon kokonaisbudjetti on ylittymässä 20 miljoonalla eurolla. Musiikkitalon budjetti nousee näin 160 miljoonaan euroon. Yleisradio maksaa Musiikkitalon rakentamisesta 26 prosenttia.
Kustannusten nousu ei ole ongelma YLElle
Yleisradio rahoittaa Musiikkitalosta reilun neljänneksen. Kun YLE vuonna 2008 lupautui mukaan hankkeeseen, kokonaisbudjetti oli 140 miljoonaa euroa. 20 miljoonan euron lisäys kustannuksiin tarkoittaa, että YLEn osuus nousee noin 5 miljoonaa euroa.
Kustannusten nousu ei ole ongelma, kertoo YLEn Asia- ja kulttuuriohjelmien johtaja Olli-Pekka Heinonen. Hän edustaa YLEä Musiikkitalon hallituksessa.
http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2010/04...at_1646981.html
Niitä henkilöitä, joilla on tv ja pystyvät katsomaan lähetyksiä mutta eivät maksa tv-maksua on vain noin 50 000 - 60 000 henkilöä. Eli ne henkilöt, jotka katsovat ilma lupaa. Radiolupa loppui, koska valvonta meni mahdottomaksi. Nykyisen tv-maksun valvonta on myös mahdotonta, jos ilman lupaa olevat eivät koskaan päästä lupatarkastajia sisään.
Ainoa tapa vaikuttaa Ylen järjettömään tuhlaukseen sekä jatkuvaan tahallisen tappion tekemiseen ja muuhun tuhlailuun, sekä kaikkiin muihin Ylen järjettömyyksiin. On jättää tv-maksu maksamatta oli tv tai ei.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 30. lokakuuta 2011 @ 16:11
|
|
zya
Member
|
30. lokakuuta 2011 @ 15:51 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti tonttila:
Lainaus:
Tv-maksua on myös maksettava, jos pystyy vastaanottamaan internetin kautta televisiokanavia. Operaattorit tarjoavat televisiokanavia internetin kautta (esim. Elisa Viihde , Sonera Koti TV).
Vaatinee ko palvelun tilauksen vai riittääkö että on esim. Soneran nettiliittymä?
No paljonkohan sitä rahaa sit menis ilman "säästöjä". Edelleen kysyn jääkö yleltä ikinä rahaa yli vai laitetaanko se kaikki vaan johonkin että kaikki saadaan tuhlattua.
Ja toinen, tajuan kyllä mistä muut kanavat saavat rahansa, muotoilin ehkä lauseen huonosti.
Tarkoitin että minkä suuruisella budjetilla kolmonen ja nelonen tarjoavat saman mitä yle, tv ohjelmat ja nettipalvelut. Ja paljonko ylellä kuluu rahaa varsinaiseen tv-toimintaan jos siitä lasketaan pois radio ja musiikitalot ja sinfoniaorkesterit Sun muut jotta voidaan verrata lukuja oikeasti.
Ja koska olen käynyt oopperassa tai jossain korkeakulttuuritapahtumassa? No en ikinä. Ei siellä käy ku hienot ihmiset, ruotsalaiset ja rikkaat. En asu lähelläkään Helsinkiä, aika vaikeaa edes käyttää ko palveluita. Hankkisivat rahansa suoraan niiltä jotka käyttävät palveluita. Ja en myöskään kuuntelee radiosta yhtäkään ylen kanavaa. Miksi siis maksaisin.
Vastaus ensimmäiseen kysymykseesi vaatii kyseisen palvelun tilauksen. Mutta ylessä meinataan, että jos on vähintään 8mbit nettiyhteys siitä pitäisi maksaa tv-maksua. Toki tämä ei ole lain mukaan vaan Ylen oma suositus/keksimä juttu.
Yle pistää kaikki rahat menemään mitä saa tv-maksuista ja tekee tahallista tappiota 10-20 miljoonaan euroa joka vuosi. Sen takia, että tv-maksua joudutaan aina korottomaan 10-20 miljoonaa euroa joka ikinen vuosi.
Lainaus:
Yle
Liikevaihto Nousua 385,4 milj. (2007)
Liikevoitto Nousua -6,4 milj. (2007)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yle
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 30. lokakuuta 2011 @ 16:01
|
Newbie
|
31. lokakuuta 2011 @ 09:11 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
Tarkoitin että minkä suuruisella budjetilla kolmonen ja nelonen tarjoavat saman mitä yle, tv ohjelmat ja nettipalvelut.
Mutta kun eivät tarjoa! Kaupalliset kanavat unohtavat surutta ne ryhmät, jotka eivät ole taloudellisesti kannattavia. Tästä esimerkkinä vaikka saamenkieliset ihmiset. Lisäksi YLEllä on vahva läsnäolo ympäri Suomea kaikissa maakunnissa, palvelu jota ei kukaan toinen tarjoa. Aika köyhää olisi mm. uutistarjonta omalta paikkakunnaltani jos kaupallisten varassa olisin.
Ymmärrän närän konserttitalon suhteen. YLEn osallistuminen sen kustannuksiin herätti jo aikoinaan suuren porun. Siitä voidaan ihan aiheesta keskustella, kuuluuko se sen julkisen palvelun piiriin, jota laki YLEltä edellyttää. Muistutan kuitenkin, että YLEn toimintaa ohjaa ja valvoo poliitikoista koostuva hallintoneuvosto. Ilman heidän siunaustaan ei YLEkään olisi projektissa ollut mukana.
|
|
jartar
AfterDawn Addict
2 tuotearviota
|
31. lokakuuta 2011 @ 09:30 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti jajuri:
Mutta kun eivät tarjoa! Kaupalliset kanavat unohtavat surutta ne ryhmät, jotka eivät ole taloudellisesti kannattavia. Tästä esimerkkinä vaikka saamenkieliset ihmiset. Lisäksi YLEllä on vahva läsnäolo ympäri Suomea kaikissa maakunnissa, palvelu jota ei kukaan toinen tarjoa. Aika köyhää olisi mm. uutistarjonta omalta paikkakunnaltani jos kaupallisten varassa olisin.
Ihan realistista olisi verrata budjettia mainoskanaviin ja tehdä sen jälkeen päätelmät millä summalla YLE:n pitää pärjätä.
Lainaus:
Ymmärrän närän konserttitalon suhteen. YLEn osallistuminen sen kustannuksiin herätti jo aikoinaan suuren porun. Siitä voidaan ihan aiheesta keskustella, kuuluuko se sen julkisen palvelun piiriin, jota laki YLEltä edellyttää. Muistutan kuitenkin, että YLEn toimintaa ohjaa ja valvoo poliitikoista koostuva hallintoneuvosto. Ilman heidän siunaustaan ei YLEkään olisi projektissa ollut mukana.
Onko tarkoituksenasi sanoa että politiikot ovat aina oikeassa?
Se että YLE pystyy tuosta vaan heittämään suuren kasan euroja konserttitalon rakentamiseen on selvä merkki siitä, että YLE:llä on hemmetisti ylimääräistä rahaa tuhlattavaksi...
|
Newbie
|
31. lokakuuta 2011 @ 13:34 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
Ihan realistista olisi verrata budjettia mainoskanaviin ja tehdä sen jälkeen päätelmät millä summalla YLE:n pitää pärjätä.
Rohkenen olla eri mieltä. Tässä suora lainaus laista, joka velvoittaa YLEä. Jää aika moni ao. kohdista kaupallisilta täyttämättä:
Yhtiön tehtävät
7 § (19.8.2005/635)
Julkinen palvelu
Yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkiseen palveluun liittyviä sisältöpalveluja voidaan tarjota kaikissa televerkoissa.
Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti:
1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;
2) tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä;
3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia;
4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä;
5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille;
6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa;
7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa.
Lainaus:
Onko tarkoituksenasi sanoa että politiikot ovat aina oikeassa?
Ei toki. Joskus on vain niin, että pitää tehdä niin kuin pomo määrää.
Lainaus:
Se että YLE pystyy tuosta vaan heittämään suuren kasan euroja konserttitalon rakentamiseen on selvä merkki siitä, että YLE:llä on hemmetisti ylimääräistä rahaa tuhlattavaksi...
Isoista rahoista on toki kysymys, mutta kuitenkin puhutaan vain prosenteista koko budjetista. Kyllä YLEssä on rahaa osattu tuhlata - sen myönnän - mutta ne ajat ohitettiin jo 90-luvulla.
|
|
jartar
AfterDawn Addict
2 tuotearviota
|
1. marraskuuta 2011 @ 02:07 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
Rohkenen olla eri mieltä. Tässä suora lainaus laista, joka velvoittaa YLEä. Jää aika moni ao. kohdista kaupallisilta täyttämättä:
YLE:n tarkoitus onkin täyttää se puuttuva osa mitä kaupalliset eivät tarjoa. Kun YLE keskittyy vain oman osuutensa tekemiseen ja lopettaa kilpailun kaupallisten kanavien kanssa (esim. HBO:n sarjat) niin varmasti voidaan ruveta vertailemaan ohjelmistobudjettia. Mikään noista lain edellyttämistä kohdista ei vaadi pitämään YLE:n toimintaan näin isollaan.
Lainaus:
Isoista rahoista on toki kysymys, mutta kuitenkin puhutaan vain prosenteista koko budjetista. Kyllä YLEssä on rahaa osattu tuhlata - sen myönnän - mutta ne ajat ohitettiin jo 90-luvulla.
Siltikin nuo prosentit ovat sitä luokkaa että ilman konserttitaloa YLE olisi pysynyt budjetissaan ja jos se summa oltaisiin jätetty käyttämättä niin TV-maksua oltaisiin voitu tiputtaa. Tosin eihän YLE näin olisi tehnyt. Se olisi vaikka polttanut nuo rahat siitä hyvästä että pystyisi pyytämään lisää rahaa.
Ja sinun mielestäsi se ei ole tuhlausta että 7 vuodessa budjetti noussut 100 miljoonaa?!?
Tietokone + Chord Hugo + Grado GS2000e = heaven
|
Newbie
|
1. marraskuuta 2011 @ 19:26 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
Ja sinun mielestäsi se ei ole tuhlausta että 7 vuodessa budjetti noussut 100 miljoonaa?!?
Mikä on lähteesi? Ylen nettisivuilta (http://avoinyle.fi/www/fi/FAQ/tv-maksu.php) voi todeta seuraavaa:
"Yleisradio on tehostanut toimintaansa koko 2000-luvun. Kulut on pidetty vuoden 2001 tasolla ja henkilöstöä vähennetty viidenneksellä. Tämä on tehty tuotantoprosesseja tehostamalla ja tukitoimintoja saneeraamalla. Toimintoja on myös ulkoistettu."
|
|
jartar
AfterDawn Addict
2 tuotearviota
|
1. marraskuuta 2011 @ 23:16 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti jajuri:
Mikä on lähteesi? Ylen nettisivuilta (http://avoinyle.fi/www/fi/FAQ/tv-maksu.php) voi todeta seuraavaa:
"Yleisradio on tehostanut toimintaansa koko 2000-luvun. Kulut on pidetty vuoden 2001 tasolla ja henkilöstöä vähennetty viidenneksellä. Tämä on tehty tuotantoprosesseja tehostamalla ja tukitoimintoja saneeraamalla. Toimintoja on myös ulkoistettu."
Käytetään lähteenä vaikka tuota sivua jolloin saadaan vielä karumpi tulos aikaiseksi. YLE:n röyhkeydellä ja valehtelulla ei ole näköjään mitään rajaa. He ilmeisesti luottavat siihen että ihmiset ovat tyhmiä eikä osaa laskea sillä heidän antamansa taulukko antaa aivan toisenlaisen kuvan tilanteesta.
Eli vuoden 2000 tv maksu 882mk eli 147e
147e x 1 999 288 = 293 895 336e
Kun taas vuoden 2009 tv-maksu 224,30e
224,3e x 1 901 789 = 426 571 272e
Eli 2000 luvulla YLE:n budjettia on nostettu yli 130 000 000 euroa.Aika kieroutunut käsitys YLE:llä siitä miten kulut pidetään samalla tasolla...
Tuo sivu on hyvä linkkinä kaikille jotka kritisoivat tv-lupa korotuksia. YLE jäi nimittäin housut kintuissa kiinni emävaleesta...
Tietokone + Chord Hugo + Grado GS2000e = heaven
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 1. marraskuuta 2011 @ 23:19
|
Newbie
|
2. marraskuuta 2011 @ 00:29 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
Eli 2000 luvulla YLE:n budjettia on nostettu yli 130 000 000 euroa. Aika kieroutunut käsitys YLE:llä siitä miten kulut pidetään samalla tasolla...
Tuo sivu on hyvä linkkinä kaikille jotka kritisoivat tv-lupa korotuksia. YLE jäi nimittäin housut kintuissa kiinni emävaleesta...
Tuo on kieltämättä hämäävää, mutta siinä menee puurot ja vellit vähän sekaisin. Lupamaksujen määrästä et voi vetää yhtäläisyysmerkkejä YLEn budjettiin. On tunnettu tosiasia, että YLE oli raskaasti tappiollinen vielä 2000-luvun alussa. Toisin sanoen silloin lupamaksuista kerätyt varat eivät riittäneet pyörittämään ohjelmatoimintaa. Vielä tuolloin yhtiöllä oli säästöjä, joista loput kustannukset katettiin. Jungnerin aikakaudella yksi YLEn päätavoitteista oli saada talous tasapainoon ja siinä he myös onnistuivat.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 2. marraskuuta 2011 @ 00:43
|
Newbie
|
2. marraskuuta 2011 @ 00:32 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
Eli 2000 luvulla YLE:n budjettia on nostettu yli 130 000 000 euroa. Aika kieroutunut käsitys YLE:llä siitä miten kulut pidetään samalla tasolla...
Tuo sivu on hyvä linkkinä kaikille jotka kritisoivat tv-lupa korotuksia. YLE jäi nimittäin housut kintuissa kiinni emävaleesta...
Tuo on kieltämättä hämäävää, mutta siinä menee puurot ja vellit vähän sekaisin. Lupamaksujen määrästä et voi vetää yhtäläisyysmerkkejä YLEn budjettiin. On tunnettu tosiasia, että YLE oli raskaasti tappiollinen vielä 2000-luvun alussa. Toisin sanoen silloin lupamaksuista kerätyt varat eivät riittäneet pyörittämään ohjelmatoimintaa. Vielä tuolloin yhtiöllä oli säästöjä, joista loput kustannukset katettiin. Jungnerin aikakaudella yksi YLEn päätavoitteista oli saada talous tasapainoon ja siinä he myös onnistuivat.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 2. marraskuuta 2011 @ 00:43
|
|
zya
Member
|
2. marraskuuta 2011 @ 01:17 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti jajuri:
Tuo on kieltämättä hämäävää, mutta siinä menee puurot ja vellit vähän sekaisin. Lupamaksujen määrästä et voi vetää yhtäläisyysmerkkejä YLEn budjettiin. On tunnettu tosiasia, että YLE oli raskaasti tappiollinen vielä 2000-luvun alussa. Toisin sanoen silloin lupamaksuista kerätyt varat eivät riittäneet pyörittämään ohjelmatoimintaa. Vielä tuolloin yhtiöllä oli säästöjä, joista loput kustannukset katettiin. Jungnerin aikakaudella yksi YLEn päätavoitteista oli saada talous tasapainoon ja siinä he myös onnistuivat.
Muistutan kuitenkin, että YLEn toimintaa ohjaa ja valvoo poliitikoista koostuva hallintoneuvosto. Ilman heidän siunaustaan ei YLEkään olisi projektissa ollut mukana.
Tuo kertookin kaiken Ylen puolueellisuudesta. Yle ei ole koskaan ollut puolueeton juuri tuon mainitsemasi seikan takia. Puolueeton media muka hah ei ikinä. Jungnerin aikakaudella Yle teki tappiota samalla lailla 10-20 miljoonaa jokavuosi kuten aina. Aika sokea usko täytyy olla Ylen toimintaan, koska kaikki seikat ja faktat ovat todistetusti uskoasi vastaan. Ainakin tv-maksujen maksajat tulevat selvästi vähenemään. Nyt esille tuotujen faktojen takia. Vaikka sillä ei suurta merkitystä olekaan Ylen taloudella vaikka 50 000 tai 100 000 uutta lopettaa tv-maksun maksamisen vuoden sisällä. Tv-maksuhan nousee, joka tapauksessa 3-6% / vuosi, jos jatkuu nykyisellään. Uusi henkilökohtainen Ylevero jos tulee sellainen tasavero niin taas luultavasti lisää maksamattomien määrää selvästi. Luonnollisesti henkilökohtainen Ylevero sitten nousee 3-10% joka vuosi, kuten nykyisen tv-maksun kanssa on nähty jo 10 vuotta. Eli nimi muuttuu tv-maksusta yleveroksi ja Ylen tuhlaus jatkuu samaan malliin 10 vuoden päästä ihmetellään miksi Ylen budjetti on yli miljardi euroa vuodessa ja miksi ne, jotka maksavat joutuvat maksamaan Yleveroa 600 euroa vuodessa tai 50 euroa kuukaudessa.
Henkilökohtainen Ylevero ei estä noin miljoonaa Suomalaista jättämättä sitä maksamatta, koska heillä on luottotiedot jo menneet. Siinä ei ulosotto enää merkkaa mitään. Jos itselläni olisi vastaava tilanne niin Ylevero jäisi ensimmäiseksi maksamatta, jos sellainen tulisi. Kuitenkin luottotietoni ovat kunnossa ja aion niin pitääkin. No pitää odottaa millaisen ratkaisuun eduskunta päätyy ja sitten tutkia millä keinoilla voi jättää taas maksamatta. Vaihtoehtojahan on useita. Tarvittaessa voi vaikka vaihtaa maata :) Sellaista systeemiä kun on mahdoton luoda jossa kaikki maksaisivat Yleveroa, eivät kaikki maksa edes verojakaan. Aina on ollut niitä ja tulee olemaan, jotka eivät tule maksamaan. Eikä mediamaksu, Ylevero tai mikään vastaava systeemi tule sitä muuttamaan miksikään.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 2. marraskuuta 2011 @ 01:38
|
Newbie
|
2. marraskuuta 2011 @ 01:40 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
Tuo kertookin kaiken Ylen puolueellisuudesta. Yle ei ole koskaan ollut puolueeton juuri tuon mainitsemasi seikan takia.
Täsmennän sen verran, että hallintoneuvosto valvoo siis sitä, että YLE täyttää lain sille asettamat vaatimukset. Sisältöön heillä ei ole oikeutta puuttua. Tämä onkin tärkeä seikka, kun mietitään YLEn tulevaa rahoitusmallia. Jos budjettirahoitus toteutuu, on riskinä se että YLE ei uskalla enää kohdella rahoituksesta päättäviä kansanedustajia kriittisesti.
Lainaus:
Jungnerin aikakaudella Yle teki tappiota samalla lailla 10-20 miljoonaa/vuosi.
Tuossa taidat olla oikeassa. Tässä jälleen tuolta YLEn sivulta bongattua:
"Tv-maksun maksajien määrän vähenemisestä huolimatta Ylen talous saatiin tasapainoon vuosina 2008 ja 2009 käyttämällä eläkesäätiössä olevaa puskuria, joka oli peräisin yhtiöitetyn jakelutekniikan (Digita Oy) myymisestä."
Lainaus:
Aika sokea usko täytyy olla Ylen toimintaan, koska kaikki seikat ja faktat puhuvat vastaan.
Anteeksi mutta mitkä kaikki faktat?
|
|
zya
Member
|
2. marraskuuta 2011 @ 11:46 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti jajuri:
Anteeksi mutta mitkä kaikki faktat?
Jartarin ylempi viesti esimerkiksi, jossa on laskettu tarkasti oikein. Lisäksi ne mitä on lainattu linkeistä tässäkin aiheessa/keskustelussa. Sulla on tainnu mennä kaikki ohi kun niin sokeasti uskot Yleen, että sieltä etsit tietoa ensimmäisenä. Sekä se, että et ole edes näköjään huomannut lainattuja faktoja linkkeineen. Sama kuin menisi tupakkayhtiön sivuilta lukemaan heti ensimmäiseksi "tietoa" miten tupakointi ei muka vaaranna terveyttä. Sekä sillä verukkeella sivuuttaa puolueettomien tahojen faktat.
Tv-maksujen maksajien väheneminen on niin pientä, ettei se aiheuta 10-20 miljoonan euron tappioita, joka ikinen vuosi. Vaikka tv-maksua korotetaan joka ikinen vuosi myös 3-6%. Sekä sitä, että 7 vuodessa yli 100 miljoonaa euroa on Yle saanut lisää tuloja tv-maksuista. Ylellä vain menot kasvaa riippumatta siitä kuinka moni maksaa ja kuinka paljon. 10 vuoden päästä, jos nykyinen systeemi jatkuisi voisimme ihmetellä miksi Yle tarvitsee yli 1 miljardi euroa vuodessa. Sekä sitä miksi tv-maksu on 50 e/kk tai 600e/vuosi. Lisäksi voisi ihmetellä miksi Ylen tv-maksu aina nousee 3-6%, joka ikinen vuosi.
Tyhmät voivat sanoa selitykseksi, että niin moni katsoo ilman lupaa siksi aina nousee. Tai, että kaikki hinnat aina nousee. Kaikki hinnat eivät aina nouse. Hinnat voi laskeakin paljonkin mutta ei koskaan tv-maksu. Ihme juttu. Miksi juuri tv-maksu nousee aina 3-6% joka ikinen vuosi??? Suurin osa joka ei maksa ei tarvitse, eikä katso televisiosta tulevia ohjelmia. Eikä heillä oikeasti ole edes tv:tä. Eli tämnä ryhmän ei tarvitse maksaa mitään ihan laillisesti. Jos ei voi katsoa televisio lähetyksiä ei tarvitse maksaa tv-maksua. Tarkka muoto on. Lainaus:
Televisiomaksua on maksettava aina kun voi vastaanottaa ja seurata televisiolähetystä
.
http://www.tv-maksu.fi/index/tietoa.html
Niiden määrä on kasvanut, joilla ei ole oikeasti televisiota tai eivät voi oikeasti vastaanottaa/seurata televisiolähetyksiä. Luonnollisesti heidän ei tarvitse mitään maksaa. Osa on voinut laittaa tv:n pois kokonaan. Voi myös olla, että niidenkin määrä on kasvanut, jotka katsovat ilman lupaa. Voisin itsekin laittaa tv:n kokonaan pois ja lopettaa tv-ohjelmien seuraamisen/vastaanottamisen kokonaan. Siitä huolimatta en päästäisi lupatarkastajia sisään, koska en päästä tuntemattomia periaatteesta sisään.
Toinen syy on se, että lupatarkastus systeemi on aikansa elänyt ja sitä on mahdotonta enää valvoa. Samoin kävi radioluvan kanssa, jos muistat. Luultavasti lupatarkastukset jäävät historiaan muutaman vuoden sisällä, kuten radiolupamaksu. Luulen, että jokin henkilökohtainen mediamaksu/ylevero=tasavero tulee, jota korotetaan joka ikinen vuosi 3-6%. Eli sama periaatteessa jatkuu vain eri nimellä ja osa jättää taas maksamatta ja katsoo ilman lupaa. Eli ei paljon mikään muutu. Ainoa, joka muuttaisi tilanteen olisi se, että Ylen budjetti tulisi suoraan valtionbudjetista. Sehän ei käy niille, jotka luulevat=pelkäävät sen vaikuttavan, jotenkin Ylen puolueettomuuteen. Se on aika hyvä tekosyy oikeasti estää tv-maksun muuttumista juuri sellaiseksi, kuin sen olisi aina pitänyt olla. Eli verovaroista, eikä tasaverona.
Toivon todella, että Ylen budjetti tulee verovaroista silloin minäkin maksan automaattisesti ja moni muu. Nykyiset päättäjät ovat kuitenkin sen verran järjettömiä Kreikka sekoilu ja muut, että luulen, että tasavero=mediamaksu/ylevero, joka on henkilökohtainen tulee. Siinä tullaan sitten näkemään juuri täysin samat ongelmat, kuin nykyisessä systeemissä. 1. Kyseinen vero nousee, joka vuosi 3-6%. 2. Yhä useampi jättää sen maksamatta ja niiden määrä tulee vain kasvamaan, joka vuosi. Mistä päästään taas siihen, että nimi vain vaihtuu mutta ongelmat pysyvät täysin samoina.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 2. marraskuuta 2011 @ 12:36
|
|
yourJoost
Suspended due to non-functional email address
|
2. marraskuuta 2011 @ 12:46 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Eiku muutetaan lakia niin, notta YLEstäkin tulee kaupallinen toimija ja laitetaan kortin taakse. Mainostajat saavat uuden foorumin ja yleisön. Näinhän kapitalistisessa järjestelmässä tulisi toimia.
Tosi tökkääjät hankkivat kortin, joille voivat räätälöidä katsomistarpeensa. Reilua!
Tua nykyinen YLEn rahoitusmalli on aikansa jäänne. Nii ja ruåttalaiset voisivat rahoittaa oman kanavansa, ettei suomenkiälisten tarttis heitä tukea. Nih!
Tili tuli, tili meni. Näkikö kukaan kumpaakaan tilannetta?
|
|
ElinaRavantti
Newbie
|
2. marraskuuta 2011 @ 15:46 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Yleläisenä olen näiden asioiden kanssa tekemisissä työkseni ja huomaan kommenteissa monia väärinkäsityksiä.
400 miljoonaa euroa on iso summa, mutta sillä tehdään paljon. Yle tuottaa 70 % kotimaisista televisio-ohjelmista ja yli 90 % toimitetuista radio-ohjelmista sekä lisäksi paljon merkittävää sisältöä nettiin. Ellei Yleä olisi, ei juuri olisi kotimaisia ohjelmiakaan. Tv-maksuilla kerättävistä noin 400 miljoonasta eurosta 50 miljoonaa menee Ylen kautta suoraan suomalaiseen luovaan talouteen eli käsikirjoittajille, näyttelijöille, sanoittajille, säveltäjille jne. Luovasta taloudesta voi tulla Suomessakin kansantalouden kannalta merkittävä ala, kuten se jo nyt on Ruotsissa.
Yle on noudattanut tiukkaa kulukuria 10 vuotta ja pitänyt kulunsa samoina, vaikka hinnat ja palkat ovat nousseet selvästi. Digitalisoinnin jälkeen tv-maksun maksajien määrä laski 100 000 eli tuloihin tuli 25 miljoonan euron rakenteellinen vaje. Yle ei siis ole tuhlannut rahaa vaan se yrittää täyttää omistajien edustajan eli eduskunnan vaatimuksen palvelujen pitämisestä nykyisellään, vaikka rahaa on liian vähän. Runsaan vuoden olemme toteuttaneet vielä sisäsäästöjä, joilla tähdätään siihen, että vuonna 2012 Yle ei enää tekisi tappiota. Näyttää siltä, että saavutamme tuon tavoitteen.
Lähes yhdeksän kymmenestä yleläisestä tekee ohjelmia, hallintohenkilökuntaa on hyvin vähän. Yle tekee myös paljon enemmän sisältöjä vähemmällä väellä. Kymmenessä vuodessa Ylen henkilökunta on vähentynyt neljänneksen. Ylessä on toimitusjohtajan lisäksi 12 johtajaa eli vähän tämän kokoiseksi yhtiöksi.
Ruotsinkieliseen toimintaan menee noin kymmenesosa Ylen budjetista. Ruotsinkielinen toiminta ei palvele vain ruotsinkielisiä vaan kaikkia suomalaisia. Tarjolla juuri nyt on esimerkiksi maailmalla palkittuja tanskalaisia draamasarjoja.
Toisin kuin kaupallisilla kanavilla, Ylellä amerikkalaisten ohjelmien osuus on hyvin pieni, vain kahdeksan prosenttia. Kaksi kolmesta Ylellä esitettävästä tv-ohjelmasta on eurooppalaista alkuperää.
Palveluista voi ajatella niin, että haluaa maksaa vain siitä, mitä käyttää. Julkisen palvelun ajatus on kuitenkin ihan toinen. Siinä ajatuksena on, että maksetaan, jotta kaikilla on mahdollisuus käyttää palveluja. Oma käyttö on aika suppea mittari, jos haluaa katsoa jonkin merkitystä laajemmin. Jokainen käyttää palveluja eri tavalla. Ylen tehtävä ei ole tarjota kaikkea kaikille vaan jokaiselle jotakin.
|
|
tonttila
Suspended due to non-functional email address
|
2. marraskuuta 2011 @ 17:45 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
Ruotsinkieliseen toimintaan menee noin kymmenesosa Ylen budjetista
Ja sitä katsoo 0,2% kansasta...
Lainaus:
Ruotsinkielinen toiminta ei palvele vain ruotsinkielisiä vaan kaikkia suomalaisia
Suomalaisena voin sanoa että FST ei palvele minua mitenkään.
Lainaus:
Ylellä amerikkalaisten ohjelmien osuus on hyvin pieni
Mutta väitän että HBO:n sarjat ovat pirun kalliita ja nähty muilla kanavilla, miksi siis tuhlaatte niihin?
Lainaus:
hallintohenkilökuntaa on hyvin vähän
Ja palkat kohdallaan.
|
|
jartar
AfterDawn Addict
2 tuotearviota
|
2. marraskuuta 2011 @ 18:23 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
400 miljoonaa euroa on iso summa, mutta sillä tehdään paljon. Yle tuottaa 70 % kotimaisista televisio-ohjelmista ja yli 90 % toimitetuista radio-ohjelmista sekä lisäksi paljon merkittävää sisältöä nettiin. Ellei Yleä olisi, ei juuri olisi kotimaisia ohjelmiakaan. Tv-maksuilla kerättävistä noin 400 miljoonasta eurosta 50 miljoonaa menee Ylen kautta suoraan suomalaiseen luovaan talouteen eli käsikirjoittajille, näyttelijöille, sanoittajille, säveltäjille jne. Luovasta taloudesta voi tulla Suomessakin kansantalouden kannalta merkittävä ala, kuten se jo nyt on Ruotsissa.
Myös miljardi olisi iso raha ja silläkin voisi tehdä paljon. Totuus on että YLE:llä todellakin on varaa supistaa toimintaansa se sijaan että koko paletti paisuu kuin pullataikina kokoajan. Jossittelu on turhaa eikä se ole mikään perustelu.
Lainaus:
Yle on noudattanut tiukkaa kulukuria 10 vuotta ja pitänyt kulunsa samoina, vaikka hinnat ja palkat ovat nousseet selvästi. Digitalisoinnin jälkeen tv-maksun maksajien määrä laski 100 000 eli tuloihin tuli 25 miljoonan euron rakenteellinen vaje. Yle ei siis ole tuhlannut rahaa vaan se yrittää täyttää omistajien edustajan eli eduskunnan vaatimuksen palvelujen pitämisestä nykyisellään, vaikka rahaa on liian vähän. Runsaan vuoden olemme toteuttaneet vielä sisäsäästöjä, joilla tähdätään siihen, että vuonna 2012 Yle ei enää tekisi tappiota. Näyttää siltä, että saavutamme tuon tavoitteen.
Tämä on täyttä roskaa. Lupamaksua on nostettu vuosittain ja rahaa kerätty jokavuosi enemmän. Mielenkiinnolla kuulisin millä periaatteella kulut on pidetty samassa kun rahaa on ruvettu keräämään vuosissain yli 130 miljoonaa euroa enemmän kuin 2000-luvun alussa. Säästöistä on turha puhua sillä YLE on laajentanut kokoajan toimintaansa.
Lainaus:
Yle tekee myös paljon enemmän sisältöjä vähemmällä väellä. Kymmenessä vuodessa Ylen henkilökunta on vähentynyt neljänneksen. Ylessä on toimitusjohtajan lisäksi 12 johtajaa eli vähän tämän kokoiseksi yhtiöksi.
Unohdit vertailukohdan. Mitä tv-kanavaa enemmän tekee ja mites jos vertailukohdaksi otetaan vaikka BBC?
Tietokone + Chord Hugo + Grado GS2000e = heaven
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 2. marraskuuta 2011 @ 18:24
|
Senior Member
5 tuotearviota
|
2. marraskuuta 2011 @ 20:25 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Runsaan vuoden olemme toteuttaneet vielä sisäsäästöjä, joilla tähdätään siihen, että vuonna 2012 Yle ei enää tekisi tappiota. Näyttää siltä, että saavutamme tuon tavoitteen.
Anna mun nauraa, lyön vetoa, että tuo ei onnistu.
Ainut selitys mikä voi olla,että se pidetään todella kansallisena yrityksenä. Onkohahan siellä vieläkin yli 5000 henkilöä töissä. Tämähän pitäisi myös laskea kansalaismäärän mukaan. Olen sitä mieltä, että rahat toimintaan täytyy tulla budjettirahoituksesta, eikä lupamaksuista. Onko edes mitään luvattu?
Missä on oikea liiketaludellinen peruste?
"Easy to catch, hard to release" ajattelu.
Kuulostaa niin vanhalta ajalta...
Internet, Vapaitten ihmisten tapa elää ilman rajoja tai Rajoituksia, ajatus Joka säilyy..
|
|
zya
Member
|
2. marraskuuta 2011 @ 22:01 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti ElinaRavantti:
Yleläisenä olen näiden asioiden kanssa tekemisissä työkseni ja huomaan kommenteissa monia väärinkäsityksiä.
Julkisesti kerrot olevasi Ylellä töissä mikä tekee sinusta puolueellisen, koska ethän voi mitään pahaa sanoa Ylestä. Yle maksaa palkkasi. Voit vain kertoa Ylestä "hyviä" asioita, kuinka Ylessä on kaikki hyvin aina ollut ja tulee olemaan.
No hyvää propagandaa tuutin täydeltä pistit tulemaan en usko yhtään. Voit lähettää Ylelle terveisiä, että nyt alkanut kampanja netissä vähentää vähintään sen 100 000 tv-maksun maksajaa, jopa 500 000. 100% varmasti Yle tulee tekemään 10-20 miljoonan tappion ellei enemmänkin. Todellakin toivon, että tappiot Ylelle nousee sinne 50-100 miljoonan euron pintaa, mutta ei mitään hätää valtiohan on luvannut, että Yle saa tehdä tappiota aina. Valtio muistaakseni lupasi maksaa Ylen tekemät tappiot 2011-2012?. Yle ei ole 2000 luvulla tappiotonta päivää nähnytkään. Tuo tehostaminen on kyllä täysin pöty puhetta. Oikea sanamuoto lienee tappioiden lisääminen. 400-600 ihmistä pitäisi Ylen vähentää nykyisestä määrästä. Henkilökuntaa 3 307 (2009) http://fi.wikipedia.org/wiki/Yle
Itselleni on aivan sama tuleeko rahat Ylelle valtion budjetista vai Yle kortin taakse ja rahat sieltä. Toki Yle ja päättäjät ovat tyrmänneet tuon Yle kortin taakse, joten sitä tuskin tulemme näkemään. Se mitä todennäköisesti nähdään on uusi henkilökohtainen mediavero, joka on tasavero 30-50e /kk per henkilö. Jota itse en tule koskaan maksamaan eikä moni muukaan.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 2. marraskuuta 2011 @ 22:46
|
|
ElinaRavantti
Newbie
|
2. marraskuuta 2011 @ 22:48 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Talouskehitys on Ylessä tarkassa seurannassa. Arvio siitä, että tappioton ensi vuosi näyttää mahdolliselta lisäsäästöjen ansiosta, perustuu lukuihin.
Paletti paisuu, koska ihmisten mediankäyttö on nykyään aivan toista kuin jokunen vuosi sitten. Ylen laissa määritelty tehtävä on tarjota palveluja tasapuolisesti kaikkien ulottuville. Mediankäyttö on siirtynyt yhä enemmän nettiin ja mobiiliin ja Ylen pitää olla siellä, missä ihmiset ovat. Harva ohjelma millään kanavalla kerää enää miljoonayleisöä. Se johtuu nimenomaan ihmisten mediankäytön pirstaloitumisesta.
Ylen palkkataso on alan keskimääräisiä palkkoja alhaisempi ja hallintoon menee Ylen rahoista vain 3-4 %, mikä on kansainvälisessä vertailussa erittäin vähän. Ylessä työskentelee kuitenkin huippuammattilaisia. Yhtiössä on esimerkiksi kosolti toimittajia, jotka osaavat tehdä juttuja niin radioon, televisioon kuin nettiinkin. Tämä on ulkomailla ainainen ihmettelyn aihe ja poikkeuksellista myös täällä kotimaassa. Ylen tuotannoissa taas on maailmalla niin arvostettua osaamista, että Ylen väki sai hoidettavakseen mm. Ateenan ja Pekingin olympialaisten katsotuimman osan eli avajaisten kansainvälisen tv-lähetyksen ja Lontoon ensi kesän olympialaisten televisioinnissa yleläisten panos on niinikään suuri.
Myytti HBO:n sarjojen kalleudesta elää jostain syystä tiukassa. Tosiasiassa HBO:n sarjat maksavat vain kymmenesosan siitä, mitä kotimainen draama ja yksien olympialaisten hinnalla pystyisimme kattamaan kalleimmankin HBO-sopimuksen kulut kahdeksan vuoden ajan. Suomessa tarvitaan suomalaista ohjelmaa, sitä eivät ulkomaiset yhtiöt tee. Ja juuri kotimaiset sisällöt ovat ne, joihin rahaa menee. Yle käyttää ohjelmatarjontansa kustannuksista 88 % kotimaisiin ohjelmiin.
Ylen kymmenen vuotta kestänyt kulukuri on myös täyttä totta. Kulut ovat pysyneet käytännössä samoina, vaikka kaikki tekeminen on kallistunut. Kuluttajahinnat ovat samassa ajassa nousseet 16 % ja ansiotaso 42 %. Paljon rahaa nielee esimerkiksi tallennuskapasiteetti, jota nykypäivän digitaalisessa tuotannossa tarvitaan hyvin runsaasti.
|
|
yourJoost
Suspended due to non-functional email address
|
2. marraskuuta 2011 @ 23:44 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Kun tua digitaalinen tuatanto tarvii tuata tallennusta runsaasti, nii palataan analoogiseen takasin. Jä säästetään kuluissa! Ja tuohon digiin siirtymistä en ymmärrä viäläkään, kun se vanha systeemi pelas nii hyvin. Toinen ihmettelyn aihe on tuan digitan myynti sammakon syöjille. Mitään järkee!
Tili tuli, tili meni. Näkikö kukaan kumpaakaan tilannetta?
|
|
jartar
AfterDawn Addict
2 tuotearviota
|
2. marraskuuta 2011 @ 23:48 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
Paletti paisuu, koska ihmisten mediankäyttö on nykyään aivan toista kuin jokunen vuosi sitten. Ylen laissa määritelty tehtävä on tarjota palveluja tasapuolisesti kaikkien ulottuville. Mediankäyttö on siirtynyt yhä enemmän nettiin ja mobiiliin ja Ylen pitää olla siellä, missä ihmiset ovat. Harva ohjelma millään kanavalla kerää enää miljoonayleisöä. Se johtuu nimenomaan ihmisten mediankäytön pirstaloitumisesta.
Jokaisella ihmisella on mahdollisuus ostaa tv ja katsella ohjelmia. Mitään muita palveluja ei tarvitse tuottaa. Ei edes tuon lain puitteissa. Se on jokaisen oma asia että haluaako vastaanottaa YLE:n palveluja vai ei. Jos haluat niin voit kyllä kertoa miksi TV ei ole mielestäsi ihmisten ulottuvilla.
YLE tunkee kaikkialle siitä yksinkertaisesta syystä että maksu saataisiin muutettua mediamaksuksi ja se voitaisiin periä kaikilta. Siitä syystä että YLE on kaikkien saatavilla, haluavat he sitä tai eivät.
Lainaus:
Ylen kymmenen vuotta kestänyt kulukuri on myös täyttä totta. Kulut ovat pysyneet käytännössä samoina, vaikka kaikki tekeminen on kallistunut. Kuluttajahinnat ovat samassa ajassa nousseet 16 % ja ansiotaso 42 %. Paljon rahaa nielee esimerkiksi tallennuskapasiteetti, jota nykypäivän digitaalisessa tuotannossa tarvitaan hyvin runsaasti.
Jos kulut ovat pysyneet samana niin YLE pärjää sillä n. 290 miljoonan euron budjetilla eli tv-maksua voidaan tiputtaa reilusti :)
Eikös tämä ole ihan päivänselvä asia? Vai koitatko väittää että 290 miljonaa ja 420 miljoonaa on PERIAATTEESSA sama asia?
Tietokone + Chord Hugo + Grado GS2000e = heaven
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 2. marraskuuta 2011 @ 23:50
|
|
yourJoost
Suspended due to non-functional email address
|
3. marraskuuta 2011 @ 00:03 |
Linkki tähän viestiin
|
Kyll YLEs tota porukkaa tuntuu olevan ohjelmatuotannon ulkopuolella ihan riittävästi. Paas kattoen, vaikka tuan Elina Ravantin osastoa.
Tili tuli, tili meni. Näkikö kukaan kumpaakaan tilannetta?
|
|
Mainos
|
|
|
|
himpo
Senior Member
7 tuotearviota
|
3. marraskuuta 2011 @ 03:07 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Maksan mukisematta koska pikkukakkonen.
|
|
