|
Miksi nyt ostettu taulutelevisio voi päätyä kierrätykseen parin vuoden sisään?
|
|
|
sam49
Suspended due to non-functional email address
|
6. toukokuuta 2006 @ 13:55 |
Linkki tähän viestiin
|
|
thejammy - Tuo Mirai T27004-DD LCD-TV 27" on periaatteessa OK, mutta huomaa, että sen juovamäärä 720 vastaa digitaali-TV:n vaatimuksia, mutta ei ihan riittä tietokoneiden juovamäärään (768 ?). Tästä seuraa, että jotain jää pois ylä- tai alareunasta tai se, että kuvan laatu kärsii 768 --> 720 muunnoksesta.
|
|
noobster
Suspended due to non-functional email address
|
6. toukokuuta 2006 @ 16:00 |
Linkki tähän viestiin
|
|
ei juovamäärä mikään ongelma ole, jos näytönohjaimesi vain pystyy syöttämään 720 juovan resoa. nyrkkisääntönä hyvä muistaa että ohjelmalähde joka kykenee samalle resolle kuin näyttö on paras vaihtoehto.
ps. digitv:n juovamäärä on paljon alempi (480 kait?), 720 on hd:n alempi juovamäärä. dvd taas 576,tai jotain sinnepäin...
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 6. toukokuuta 2006 @ 16:04
|
|
sam49
Suspended due to non-functional email address
|
7. toukokuuta 2006 @ 06:50 |
Linkki tähän viestiin
|
|
noobster ja thejammy - Pääasia on, että näytön juovamäärä ja kuvaa tuottavan laitteen juovamäärä on sama. En tunne tuota Xbox 360, mihin sen saa viritettyä. Peleissä näytön nopeus on merkittävä, mutta 8 ms on ihan riittävä. Televisioksi riittää 15 ms. Ainoa missä 8 ms voi olla liian hidas on kuvia vuorotteleva 3D-näyttö.
Tavallisessa 625-juovaisessa PAL televisiossa on 576 näkyvää juovaa. Analogitelevision yhteydessä puhutaan koko juovamäärästä, vaikka osa niistä jää näkymättömiin kuvien väliin, mutta digitaalilaitteissa puhutaan aina näkyvistä juovista. Tuo Mirai näyttää tehdyn alempaa 1280x720 HD-TV systeemiä varten.
Tarkistin muutaman SD-lähetyksen (DVB-T). Kaikki ovat 720 x 576 pikseliä, siis 576 juovaisia. Jotta maailma ei olisi liian yksinkertainen, ne käyttävät eri äänijärjestelmiä, jopa sama yhtiökin eri järjestelmää eri alikanavilla. MPEG2 audio oli enemmistönä, AC3 oli vain muutamalla.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 7. toukokuuta 2006 @ 07:02
|
AfterDawn Addict
6 tuotearviota
|
7. toukokuuta 2006 @ 07:23 |
Linkki tähän viestiin
|
Sitä saa mitä tilaa, joskus enemmänkin.
|
|
thejammy
Senior Member
6 tuotearviota
|
7. toukokuuta 2006 @ 07:38 |
Linkki tähän viestiin
|
|
nuijja saattaa ola tuo mitä ehdotit mulle hieman liian suuri kun huoneen koon takia katseluetäisyys on noin 2 metriä :D jos sitäkään.
i7 920|6gb patriot viper 1600MHZ|HD4890|corsair tx750|20cm
|
Member
|
7. toukokuuta 2006 @ 07:57 |
Linkki tähän viestiin
|
Mirai T27004-DD LCD-TV 27" Resoluutio: 1280x720
Mitä resoluutioita Xbox 360 tukee?
Xbox Guide (dashboard) ja pelit tukevat mukana tulevalla komposiitti/komponentti-kaapelilla seuraavia: 480i, 480p, 720p, tai 1080i. Erikseen hankittavalla VGA-kaapelilla voidaan käyttää seuraavia (riippuen myös pelistä):
* 640 x 480 - koko ruutu ja letterbox
* 1024 x 768 - koko ruutu ja letterbox
* 1280 x 1024 - koko ruutu ja letterbox
* 848 x 480 - laajakuva
* 1280 x 720 - laajakuva
* 1280 x 768 - laajakuva
* 1360 x 768 - laajakuva
http://www.tdubel.com/xbox360/vastauksia.html
http://sanoeikopiosuojaukselle.no-ip.org/
Prosessori: IBM "Xenon"
* Siruytimiä: 3.
* Nopeus: 3,2 GHz.
* Välimuisti: 1 Mt (L2).
Näytönohjain: ATI "Xenos".
* Nopeus 500 MHz.
Käyttömuisti: 512 Mt GDDR3 700 MHz
|
|
noobster
Suspended due to non-functional email address
|
7. toukokuuta 2006 @ 08:37 |
Linkki tähän viestiin
|
|
sam: hyvä että oikaisit tuoin sd juovan, muistin väärin :-D
tarkoitin siis tuota samaa että, ohjelmalähteellä ja näytöllä
toimivat samat resot pahaiten, TM oli hyvä juttu noista hd- resoluutioista.
xbox 360 juovamäärä riippuu pelistä mihin se on tehty, hdmi liitännän kautta se on aina se "oikea", näyttö, tykki, tms...
skaalaa kuvan sitten oikein. lueskelin vähän noita juttuja ja 720
juovainen vissiin yleisin?
(1080 natiivi näytöt ja tykit kun on vielä vähän arvokkaita, tosin
jos jenkkeihin olisi asiaa sieltä saisi nyt hyvällä taalan kurssilla kaikkea kivaa...)
|
AfterDawn Addict
35 tuotearviota
|
22. toukokuuta 2006 @ 13:17 |
Linkki tähän viestiin
|
Euroopassa kovaa vauhtia yleistymässä oleva HDTV -tekniikka asettaa tv- ja leffaesiintyjien ulkonäön entistä kovemmalle koetukselle.
HDTV on nykyistä tv-kuvaa noin kuusi kertaa terävämpi, kinoissa pyörivien elokuvien tasoa. Kasvojen poimut, rypyt ja muut epätasaisuudet näkyvät entistä selvemmin. Toimivat uutena haasteena ammattilaisillekin.
- Pakko mennä jatkokursseille. HDTV tuo meikkipuolellekin ihan uudet standardit, alan meikkauksen ammattilaiset toteavat.
HDTV on monen tunnetun tähden kauhu, toisille yksi hailee. Hyväihoisista leffakaunottarista mainittakoon Catherine Zeta-Jones, Kate Winslet ja Scarlett Johansson.
heh kaikilla on omia huolia sitten ehkä asiaa ?
itellä tää 720p (1280*720) näyttää hyvältä DLP tykissä kyllä juovantuplaimesta saa kyllä ulos 1080p mutta Videotykin paneli menee yli joten kuva näyttää hassulta
http://www.concepthifi.fi/epages/Kaupat.axl/?ObjectPath=/Shops/Co...
http://www.dvdo.com/pro/pro_ishdplus.php
|
|
sam49
Suspended due to non-functional email address
|
22. toukokuuta 2006 @ 22:00 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Tämä on vähän asian sivusta, mutta Suomessa elokuvaajat tunsivat "Ansa Ikonen" suodattimen joskus kauan sitten, kait 1950-luvulla. Se oli sideharson palanen sopivassa paikassa linssin edessä. Rypyt eivät näkyneet. Ikonen oli viime vuosisadan alkupuolen hyvä ja suosittu näyttelijä, pieni ja siro nainen, joka vielä yli 50-vuotiaanakin joutui esittämään nuorten tyttöjen osia.
Samanlainen suodin on nykyisissä TV-systeemeissä elektronisena. Siis kuten rosvojen kasvojen peittämiseen käytetyt pikselöintisysteemi, yms. Jotkut vanhemmat naiset näyttävät TV:ssä jotenkin utuisilta, ikäänkuin kuva olisi heidän kasvojensa kohdalla hiukan epäterävämpi. Totta on, että yleisen ulkonäön sijaan TV-esiintyjiltä aletaan vaatia hyvää ja helposti ehostettavaa ihoa. Ei ole varaa juhlia yötä myöten, koska se näkyy silmistä ja silmänympäryksistä.
Vanhat musta-valkoiset elokuvat näyttävät yllättävän hyviltä HD-muodossa, koska ne tehtiin huolellisesti ja filmin laatu oli hyvä.
HD-kuvaa kannattaa katsella aika läheltä, jopa alle kaksi kertaa ruudun koon (kulmasta kulmaan) etäisyydeltä.
|
AfterDawn Addict
35 tuotearviota
|
23. toukokuuta 2006 @ 03:59 |
Linkki tähän viestiin
|
Quote:
1080 natiivi näytöt ja tykit kun on vielä vähän arvokkaita, tosin jos jenkkeihin olisi asiaa sieltä saisi
joo mutta vaikka itekkin pidän kaikesta sähköä syövistä laitteista niin pitää muistaa että kuva on niin hyvä kuin mitä siihen oleva syöttö singaali kuten tv:ee digi boxi tai perus DVD levy
eurooppa pal normaali DVD on 720×576 pikseliä
ja jenkki Ntsc normaali DVD on 720x480
joten vaikka toisto laite pystyisi suurempaakin niin se vain alas päin scaalaisi resoluutiota joten huippu kalliista laiteesta ei olisi mitään hyötyä
ja nyt HDDVD tai HD formaatti on tulossa 720p se ei ole vielä varma mutta melko varmalta 720p eli 1280*720 näyttää
Tavallisen 35mm kino filmin erottelukyky on vielä HDTV:tä paljon suurempi
720p - 1280x720 pikseliä, progressiivinen, 50 tai 25 kokokuvaa sekunnissa.
1080i - 1920x1080 pikseliä, lomitettu, 50 puolikuvaa sekunnissa.
1080p - 1920x1080 pikseliä, progressiivinen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ter%C3%A4v%C3%A4piirtotelevisio
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 23. toukokuuta 2006 @ 04:00
|
|
tubbana
Suspended due to non-functional email address
|
10. kesäkuuta 2006 @ 08:00 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Kysyin noista resoluutioista paikalliselta hifi-kauppiaalta ja hän vastasi näin:
Resoluutiosta on ollut montakin mielipidettä markkinoilla. Syy miksi mm. Sony ja Pioneerikin nykyään käyttävät 1366X768 resoluutiota, johtuu monesta seikasta. Ensinnäkin täyden resoluution koneet, eli niin sanotut 2M-hd resoluutiota tuottavat laitteet, kuten esim.PlayStation 3 ja Blue-Ray DVD jne jne käyttävät tarkkuutena todennäköisesti 1920X1080. Jostain kumman syystä on todettu, että alaspäin skaalaus toimii paremmin tässä tapauksessa resoluutioon 1366X768. Eli 2 Megasta saadaan 1Mega helpolla skaalauksella, kun taasen 2 Megasta on vaikeampaa saada ulos n. 0,97M mikä tulee 1280X720. Mistä taasen päästään asiaan, että standardiksi tulee muodostumaan 1366 X 768 ja 1920 X 1080. ei 1280 X 720.
Niin että mitenniin toi 1280 X 720 olis parempi :<
|
|
jartar
AfterDawn Addict
2 tuotearviota
|
10. kesäkuuta 2006 @ 12:14 |
Linkki tähän viestiin
|
Quote:
Eli 2 Megasta saadaan 1Mega helpolla skaalauksella, kun taasen 2 Megasta on vaikeampaa saada ulos n. 0,97M mikä tulee 1280X720. Mistä taasen päästään asiaan, että standardiksi tulee muodostumaan 1366 X 768 ja 1920 X 1080. ei 1280 X 720.
Niin että mitenniin toi 1280 X 720 olis parempi :<
Älä usko kaikkea paskaa mitä kauppiaat sulle valehtelevat.
Siis siitä syystä valitaan joku epäkelpo resoluutio että sille olisi helpompi skaalata... Ja skaalauksen joutuu tekemään kaikella materiaalilla.
Mihinkä unohtui se tosiasia että natiiviresolla saadaan paras kuva.
Ja tästä syystä natiiviresoa tulee tukea.
Pleikkarit ja HD-DVD laitteet tulevat kuitenkin todennäköisesti ensin tukemaan pääasiassa 720p kuvaa jolloin sitä natiivilla tukevat ovat hyvissä asemissa.
Myöhemmin sitten päästään niihin natiivi 1080p resoihin.
|
|
sam49
Suspended due to non-functional email address
|
10. kesäkuuta 2006 @ 12:17 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Alempi HD-TV resoluutio eli 1280 X 720 on amerikkalaisten elokuva- ja televisioinsinöörien yhdistyksen (SMPTE, www.smpte.org) kehittämä standardi. Niillä on aika kova paino varsinkin ammattipuolella, mm. ammattivideon aikakoodi on niiden standardi. Yleisempi 1920 x 1080 pikselin standardi on lähinnä lähtöisin Euroopasta, osin jo analogisen HD-TV:n ajoilta, kait BBC:ltä. Tietysti tämä on parempi. Elokuvan tasoinen kuva vaatii jotain 4000 x 6000 pikseliä. Siitäkin on jonkinlainen standardi USA:ssa.
Laitteiden kestävyydestä pieni kommentti, josta olen kirjoitellut aikaisemminkin. Tämä tuli ajankohtaiseksi kun näin noin neljä vuotta aika pienessä käytössä olleen rikkinäisen PC:n. Siinä oli useita äitikortin elektrolyyttikondensaattoreita pullistuneena, eli räjähtämäisillään. Oma aito kiinalainen 1993 mallin TV räjähti jo joskus 2001 samalla tavalla.
Toinen heikko kohta on lyijyton tina, joka tarttuu tavallista elektroniikassa käytettävää tinaa paljon huonommin. Asiasta oli juttua muistaakseni Electronics World -lehdessä ja muissakin lehdissä. Laitteet toimivat, mutta alkavat katkoa joskus vuoden tai kahden ikäisinä tinan takia jolleivat mene rikki räjähtävien kondensaattorien takia. Siis television iäksi voi odottaa sen takuuaikaa. Kannattaa yrittää saada kolmen vuoden kaikenkattava takuu. Merkki ja hinta eivät todista mitään. Vain hyvin kalliissa ammatti- ja sotilaslaitteissa käytetään kunnon osia ja materiaaleja.
|
|
tubbana
Suspended due to non-functional email address
|
10. kesäkuuta 2006 @ 13:01 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Hyvin noi 1366x768 telkut on pärjännyt arvosteluissa ja hyvä kokemuksia tullut käyttäjiltä, että en usko että se skaalaus sit niin paljon haittaa. Taidan kumminkin ostaa 1366x768 telkun koska en löytänyt yhtäkään mieleistä 1280x720 telkkua oikeassa kokoluokassa. Mikään himohifisti kun en kumminkaan ole
|
AfterDawn Addict
20 tuotearviota
|
31. elokuuta 2006 @ 15:05 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti tubbana:
Hyvin noi 1366x768 telkut on pärjännyt arvosteluissa ja hyvä kokemuksia tullut käyttäjiltä, että en usko että se skaalaus sit niin paljon haittaa. Taidan kumminkin ostaa 1366x768 telkun koska en löytänyt yhtäkään mieleistä 1280x720 telkkua oikeassa kokoluokassa. Mikään himohifisti kun en kumminkaan ole
No kait ne suht hyvin on pärjänneet, onhan tarkkuus kuitenkin jotain ihan muuta kuin vanhassa putkitöllössä, mutta sitten aikaanaan jos aletaan verrata aitoa HDTV töllöä ja tuollaista 1366x768 töllöä eroa varmaan syntyy.
Joops, aattelin nostaa threadin ylös. Eikös näinkin tärkeää threadia voisi pistää stickyksi?
|
|
sam49
Suspended due to non-functional email address
|
31. elokuuta 2006 @ 22:06 |
Linkki tähän viestiin
|
|
Nykyisten elektroniikkalaitteiden laatu huomioon ottaen voi yhden 1366x768 tai 1280x720 LCD-television ostaa ja käyttää loppuun todellista HD-TV:tä odotellessa. 1080 x 1920 kuvan saamiseen televisiokanavilta taitaa mennä monta vuotta. Ongelmana taitaa olla kamerakaluston ja esiintyjien uusiminen. Toisaalta myynnissä on edullisia ja aitoja 1080 x 1920 kameroita. Porukka saattaa odottaa päällekkäisanturitekniikan tulemista markkinoille, jonka avulla saadaan hyvä kuva pienillä laitteilla. Nopeimmin 1080 HD näyttää tulevan satelliittisysteemeihin, joissa on jo joitain 1080 kanavia. Toisaalta, 1080 maanpäällisillä kanavilla (T) on käytännössä toimivaa tekniikkaa. Siis vastaanottomodeemit on pystytty rakentamaan jo vuosia kohtuulliseen hintaan. Varjopuolena on se, että se vie koko kanavan. TV-yhtiöt lähettäisivät mieluummin pari erillistä ohjelmaa ja radiokanavia SMPTE:n 1280x720 systeemillä.
|
Senior Member
4 tuotearviota
|
2. syyskuuta 2006 @ 21:13 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
Eikös näinkin tärkeää threadia voisi pistää stickyksi?
Ei koska se sisältää liikaa paskapuhetta ja mututietoa, sekä otsikko on harhaanjohtava.
|
|
tony_85
Newbie
|
20. lokakuuta 2006 @ 16:54 |
Linkki tähän viestiin
|
PERKELE! tämä digi,HDTV,skaalaus,vasteaika,kuvaputki rali alkaa syömään miestä! pitää varmaan ostaa mustavalkoinen 13" pirkkaparistoilla toimiva mööbeli ja paeta vuorille sitä katselemaan ku ei tästä nyky hässäkästä ota kukaan selvää, ei varmaan edes television valmistajat. aikomuksena on ostaa LCD televisio 32" joka tukee signaaleita 720p ja 1080i mutta resoluutioksi on ilmoitettu tämä yleinen 1366x768 eli? ja kuinka kauan pitää odottaa "niitä oikeita hdtv"? minulla on ainakin muutakin tekemistä kuin odotella, jos aina jää odottamaan uutta ja kohtuuhintaista niin sitä ei saa ikinä koska tilalle tulee uusia vehkeitä. että ei viittis lykätä television ostamista kiikkutuoli-iälle asti vaan vois sen ehkä ostaa jo nytten
|
I hate titles
35 tuotearviota
|
20. lokakuuta 2006 @ 17:09 |
Linkki tähän viestiin
|
http://fin.afterdawn.com/laitteet/laiter...t?feature_82=61
Tuossapa olisi nyt tuollainen summittainen lista 1080p natiiviresoon pystyvistä televisioista. Tuo BenQ on mielenkiintoinen, olisi kiva nähdä sen paneelin kuvanlaatu ihan livenä, koska tuo hinta on resoluutioon nähden ihan naurettavan halpa jos muut jutut ovat kohdallaan.
|
|
pirk
Suspended due to non-functional email address
|
20. lokakuuta 2006 @ 19:49 |
Linkki tähän viestiin
|
|
|
|
sam49
Suspended due to non-functional email address
|
20. lokakuuta 2006 @ 21:51 |
Linkki tähän viestiin
|
Jos tarvitsee kuvan kokoon nähden pienikokoisinta televisioa, on LCD paras. Taustaprojektiotelevisio, jossa on DLP kuvanmuodostus on todennäköisesti hinnaltaan edullisin ja tuottaa paremman kontrastin, mutta on optiikan takia isompi. LCD-taustaprojektiossa taas ei ole muuta etua kuin edullinen hinta. Kaikissa taustaprojektiolaitteissa ja projektoreissa on ongelmana noin 1500 - 4000 tuntia kestävä lamppu, jonka vaihto maksaa luokkaa 300 - 600 euroa ja pitää nykyään teettää huoltoliikkeissä.
Edellämainittu BenQ saattaa olla oikea 1080 x 1920 malli, mutta saattaa olla interpoloivakin eli skaalaava. Kuvasta tätä on yllättävän vaikeaa erottaa. Kaverilla on aito 1920 x 1080 HDTV-kuva (kalliissa) kannettavassa, minulla interpoloiva pöytäkoneessa, enkä juuri näe eroa samankokoisissa kuvissa.
tony_85 - Vasteaika on televisokäytössä riittävä, jos se on alle 15 ms, peleissä alle 10 ms ja polarisaatiolaseihin perustuvissa 3D jutuissa alle 5 ms. Resoluutiosta tärkein on aito eli native resoluutio, eli se, miten paljon näytössä todella on puna-vihreä-sininen pisteryhmiä. HD-televisiossa niitä pitää olla 1920 sivusuunnassa ja 1080 pystysuunnassa. Ns. yhteensopivissa pisteitä on vähemmän ja kuva muutetaan sopivaksi laskemalla eli interpoloimalla. Tämä heikentää kuvan laatua.
Itse asiassa tärkeimmät ovat laitteen liitännät. Digitaalivirittimiä on kolmea keskenään täysin yhteensopimatonta tyyppiä: maanpäällinen (T), kaapeli (C) ja satelliitti (S). HDMI-liitäntä muihin laitteisiin on teknisesti paras, komponenttiliitäntä on hyvä vaihtoehto. SCART lyhenne ei sinällään kerro juuri mitään, sen sisällä voi olla erilaisia liitäntöjä: composite video, S-video, RGB-video tai component video. Useimmiten vain heikoimman kuvan välittävä composite, joka ei riitä alkuunkaan HDTV-hommiin.
Sama liitäntä täytyy tietysti olla kuvan lähettävässä laitteessakin. DVD-soittimissa on yleensä composite, S-video ja RGB. Videonauhureissa vain composite ja S-video. Digibokseissa, mediasoittimissa ja muissa uusimmissa virityksissä on kaikkia yllämainittuja, paitsi ei enää composite- tai S-videosysteemiä.
|
|
pirk
Suspended due to non-functional email address
|
20. lokakuuta 2006 @ 23:51 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
Jos tarvitsee kuvan kokoon nähden pienikokoisinta televisioa, on LCD paras. Taustaprojektiotelevisio, jossa on DLP kuvanmuodostus on todennäköisesti hinnaltaan edullisin ja tuottaa paremman kontrastin, mutta on optiikan takia isompi. LCD-taustaprojektiossa taas ei ole muuta etua kuin edullinen hinta. Kaikissa taustaprojektiolaitteissa ja projektoreissa on ongelmana noin 1500 - 4000 tuntia kestävä lamppu, jonka vaihto maksaa luokkaa 300 - 600 euroa ja pitää nykyään teettää huoltoliikkeissä.
Miksi joku haluais pienikokoisimman television :D
Ja videotykeissä lamppu kestää sen 3000 tuntia, mutta taustaprojektio-telkkarien lamput kyllä kestävät siihen 8000 h hujakoille.
(6h päällä päivässä = vuodessa 2184 h, 8000/2184= 3,6 vuotta)
Ja itse kyllä sanon vielä, että kun olen noita sony 3lcd taustaprojektioita katsellut, niin en ole paljon mitään ero huomannut lcd telkkareita verrattaessa.
ja tuo sonyn uusikin full hd malli käyttää uutta SXRD lampputekniikkaa. itse en oo päässy sitä katselemaan vielä, mutta sanovat jotkut että ovat kuin eri planeetalta kun vertaa vanhempiin 3lcd malleihin.
edit. ja en kyllä tajua mitä meinaat että lamppu pitää muka vaihtaa huoltoliikkeessä? Kyllä se aiankin taustaprojuissa onnistuu ihan kotonakin.
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 20. lokakuuta 2006 @ 23:52
|
|
sam49
Suspended due to non-functional email address
|
21. lokakuuta 2006 @ 04:10 |
Linkki tähän viestiin
|
Lainaus:
Miksi joku haluais pienikokoisimman television :D
Voi olla rajoitettu tila, esimerkiksi paikka kirjahyllyssä.
Lainaus:
... lamppu pitää muka vaihtaa huoltoliikkeessä?
Lampun voi vaihtaa itse vanhoissa projektoreissa. Uusimmissa on laskimia, sulakkeita, yms. jotka pitää resetoida vaihton yhteydessä ja jostain syystä kukaan ei suostu kertomaan, miten. Ovelin oli yksi suhteellisen uusi projektori, joka poltti tahallaan pienoissulakkeen kun lampun nimellinen ikä tuli täyteen. Olen vaihtanut noita vanhojen projektorien lamppuja eikä se ole vaikeaa. Kannattaa muistaa, että lampun sytytysjännite on tuhansia voltteja, joten kannattaa olla jonkin verran varovainen. Sähkö pois ja parin minuutin odotus. Ei sitten sormenjälkiä lamppuun, ne palavat kiinni ja vahingoittavat lasia. Lampuissa on kysessä rahastus, kuten mustesuihkukirjoitinten värikaseteissakin.
Taustaprojektio-TV:n projektori on periaatteessa tavallinen videoprojektori sekä joukko peilejä ja linssejä. 3x DLP-tekniikalla saadaan tarkin ja kirkkain kuva, yli 4000 x 6000 pikseliä, eli amerikkalaisten elektronisten teatterien kuva. LCD on ihan OK kotikäyttöön.
|
AfterDawn Addict
35 tuotearviota
|
21. lokakuuta 2006 @ 10:22 |
Linkki tähän viestiin
|
|
|
Mainos
|
|
|
|
wipe2000
AfterDawn Addict
15 tuotearviota
|
24. lokakuuta 2006 @ 22:09 |
Linkki tähän viestiin
|
Uskaltaiskohan yrittää vertailla eri tekniikoita lyhyesti? Menee helposti yleistysten puolelle, mutta tässä joitain pointteja nopeasti mieleen tulleina, ei välttämättä tärkeysjärjestyksessä. Korjatkaa toki ainakin pahimmat puutteet ja virheet.
TYKKI:
- meluaa (puhallin)
- lamppu: syttyy hitaasti, käyttöikä rajallinen (2-3000 h), ei tykkää päälle/pois rämpyttelystä, kallis vaihtolamppu
- vaatii yleensä katseluhuoneelta pimentämistä
- ei sisällä viritintä eikä edes kohtuullisia kaiuttimia, johdot vedettävä pitkältä AV-vahvariin
- laadukas kuva vaatii melko kalliin tykin
- tarvitaan valkokangas
+ kuvan koon voi säätää lähes haluamansa kokoiseksi, esim. 40-200"
+ edullinen hinta suhteessa kuvankokoon ja varauksin myös laatuun
+ ei vie juurikaan lattia-/hyllytilaa, voi kiinnittää esim. kattoon
Taustaprojisio, -projektio
(sisältää LCD:llä tai mikropeilillä tehdyn paneelin ja valonlähteen, nykyisin valonlähteenä tykkien tapaan HID-lamppu, muös LED-valonlähde tulossa)
- rajallinen kirkkaus ja katselukulma erityisesti ylä-ala-suunnassa
- vasta uusimmissa kuluttajamalleissa kuvanlaatu siedettävä
- lattiapinta-alaltaan suuri litteisiin näyttöihin tai tykkiin verrattuna
- rajallinen taustavalon kestoikä (esim. ~8000 h, lamppu yleensä vaihdettavissa, mutta melko kallis)
+ melko edullinen hinta/kuvankoko-suhde
+ joidenkin uusimpien mallien kuvanlaatu ja resoluutio pääosin hyvät
LCD (nestekide)
- rajallisesti värisävyjä, erityisesti mustien sävyjen heikko toisto, pimeässä huoneessa taustavalo loistaa läpi
- rajallinen taustavalon kestoikä, tosin >15 000 h (?) (teoriassa vaihdettavissa, mutta kallis)
- suurin kuvakoko käytännössä 50" luokkaa
+ melko hyvä kuvanlaatu ja hintaan nähden suurehko resoluutio
+ tietokoneen kytkeminen suoraviivaista (kuin mihin tahansa tietokone-LCD näyttöön)
PLASMA
- pikselien muoto ja resoluutio hankaloittavat tietokoneen kytkemistä
- still-kuvan kiinnipalaminen edelleen jonkin asteinen ongelma; valikot, ikkunat, taustakuvat...
- hyväkuvaisten hinnat melko korkeat
- kirkkaassa valaistuksessa valovoima ei tahdo aina riittää kunnolla
+ tällä hetkellä paras kuvanlaatu videokuvalle/elokuvakäyttöön
+ nykymalleilla pitkä käyttöikä
OLED
http://en.wikipedia.org/wiki/Organic_light-emitting_diode
- ei vielä valmisteta massoissa riittävän suurikokoisina televisioksi
- rajallinen käyttöikä <10 000 h (?)
+ teoriassa edullinen valmistaa
SED (Surface-conduction Electron-emitter Display)
http://en.wikipedia.org/wiki/Surface-con...emitter_Display
- ei vielä myynnissä (ensimmäisten mallien julkaisu siirretty ensi vuoden loppuun)
+ teoriassa hyvä kuvanlaatu
LASER TV
(voidaan toteuttaa tykkinä tai taustaprojisiona)
http://en.wikipedia.org/wiki/Laser_TV
- ei vielä myynnissä (ensimmäiset mallit loppuvuodesta 2007)
+ teoriassa hyvä kuvanlaatu
CRT (perinteinen kuvaputki)
- pieni erottelukyky, vastaa n. 700x600 pikselin resoluutiota (huono tietokoneelle)
- ei valmisteta suurikokoisena (36" käytännössä maksimi)
- poistuvaa, vanhaa tekniikkaa
- iso ja painava kuvan kokoon nähden
+ halpa
+ monilta osin hyvä kuvanlaatu
(edit: pieniä tarkennuksia)
Viestiä on muokattu lähettämisen jälkeen. Viimeisin muokkaus 27. marraskuuta 2006 @ 04:39
|
